Laskekaapa sata vuotta pelkällä kuitupainotuksella ilman muuta hoitotoimea kuin muokkaus ja istutus 1500 kpl ha. Ja hinnaksi realistinen 25,00 motti. Toki sekin varmasti nousee siitä ensimmäisen neljänneksen jälkeen viimeistään. Ja kyllä minä oletan yli sadan litran keskitilavuuteen päästävän tuolla istutusmäärällä. Koska yleensä nopeakasvuista lehtipuuta tulee vielä luontaisena joukkoon lisäksi extraksi. Jopa hiukan tukkiakin. Nyt on lähdettävä valmistautumaan duuniin, lueskelen päivän mittaan sitten mitä on syntynyt. Siis noin 30v. ja päätehakkuu-ajatus. Kolmeen kertaan ja silti kerkiää vielä uusikin metsä kasvuun ennen sataa täyteen. Ei jää tyhjä pohja.

Menoille ja tuloille lasketaan se 3 %:n korko , kun kiertoaika on 70 vuotta.

Jees-miehelle : pitää olla selvillä myös kasvupaikan puuntuotoskyky ennen kuin mitään kannattavuutta voi arvioida laskemalla.

Turha tätä on kirjoitella kun Jeessi pysyy kannassaan, mutta se tuulen ”nutkutus” on ihan vaan olemassa oleva ympäristötekijä johon puut ovat miljoonien vuosien aikana kyllä sopeutuneet. Sopivan kovatuulinen kesä ja syksy tekee metsän kunnolle pelkästään hyvää. Tuuli lisää juurten, myös hienojuurten kasvua ja siten puiden ankkuroitumista maahan. Kestävät sitten paremmin nitä myrskytuuliakin. Tämän takia jo taimikonharvennuksessa (tukipolitiikassa nuorenmetsänhoito) kannattaa pyrkiä ihan vaan hyvän metsänhoidon suositusten mukaiseen tiheyteen, eli havupuilla maksimissaan 2000kpl/ha, koivikoissa vähemän. Puiden tyvet ja juuret kehittyvät tuuliolosuhteet huomioiden tukevammiksi ja nuori metsä kestää tulevat tuulet ja lumikuormat paremmin. Aivan samasta syystä ensiharvennus kannattaa tehdä ajallaan eli yleensä ennenkuin valtapuut alkavat järeytyä tukeiksi.

Sekin on hyvä ymmästää (jos pystyy), että hienojuuret ovat ikäänkuin neulasia/lehtiä, niitä kuolee ja syntyy koko ajan ja kovemmalla ”nutkutuksella” niitä syntyy enemmän.

Vielä joku aika sitten kuvittelin, että reippaan taimikonharvennuksen jälkeen istutuskuusikon ensiharvennusta voi lykätä niin että hakkuussa saadaan jo tukkia ja kokonaispoistuma on luokkaa 80mottia/ha. En ajattele enää. Valtapuusto Etelä-Suomessa silloin +16metristä ja se ei kestä tuulen ja lumen kuormaa riittävän hyvin. Parempi siis hakata ensiharvennus selkeästi kuituharvennuksena ajallaan. Sen jälkeen puuston kasvu on huippuvauhdissa ja juuristo sopeutuu lisääntyneeseen tilaan nopeasti.

Siinä on vähintään kakskummaa vastakkain, kun  pitäisi kasvattaa taimikko tiheässä jos on hirvituhoja tai lumituhoja odotettavissa. Samalla pitäisi kuitenkin saada harvennuspuulle riittävästi kokoa ja kasvunopeutta, jotta jotain tuloa voisi odottaa ennen eläkeikää.

Tavallisesti parempi olisi kuitenkin pystyssä pysyvä metsä kuin tuhojen takia aikaistunut päätehakkuu.