Meille tuli MTI- suoraan monen vuoden ostoesimies tehtävistä yhdelle ja samalle suurista. Hän puhui siitä, että joka vuosi esitti uudenvuodentoivomuksen, että kunpa se kanta-asiakas ensi vuonna pitäisi välivuoden.
Tällaisia Jeessejä oli muutama omassa piirissä, eikä niiden kanssa päässyt maaliin kerta juoksulla.
Se on niin, kun joku putki-puksu alkaa opettaa isäänsä naimaan, vaikka on NIIN väärässä joka asiassa, niin eihän sellaisen kanssa voi oikeaa puukauppaakaan tehdä.
Kunpa tuommoisen olisi saanut ajoissa oppilaaksi, niin olisi nähty, että umpiluiseenkin päähän saadaan menemään jotain.
Harvennukset maastossa on eri asia kuin suunnitelmassa, kuten otsikon aloituksessa painotetaan. Harvennushakkuita havitteleville suosittelisin lämpimästi, että kävisi ostomiehen kanssa suunnitellut harvennuskuviot läpi maastossa, ja tekisi pitkän aikavälin suunnitelman. Suunnitelman oleellisia osia ovat kiireellisyysjärjestys, kesä- ja talvikohteiden erottaminen ja leimikkokeskitykset, niin että kerralla samalta suunnalta myytävä määrä on mahdollisimman suuri, mutta samalla harvennus osuu oikeaan aikaikkunaan.
”Rauman tehtaat näyttää käyttävän n 4.5 miljoonaa kuutiota kuitupuuta vuodessa, luulisi sinne käyvän kaupaksi myös ensiharvennuskohteiden.”
Raumalla on pitkät perinteet puunjalostuksen parissa ja kasvavaa teollisuutta alalla. Porissa on samoin, mutta se on UPM:n ja on täysin ymmärrettävää, että se firma ei halua vastarannankiiskeä mieliharmikseen. Näiden isojen lisäksi on aika suppealla alalla useita melkoisia sahaajia, eli kyllä siellä puuta tarvitaan enemmän kuin monessa paikassa sisämaassa.
Täältä meiltä viedään puuta teollisuudelle n. kahdensadan kilometrin kuljetusmatkankin päästä autoilla ja junat kuskaavat vielä kauempaa. En ole kuitenkaan nähnyt puutavararekkoja junan kyydissä, vaikka Tollo sellaisestakin touhusta konhottaa. Pohjanmaalla varmaan on tavanomaista, että autojenkuljetus -rekka on täydessä henkilöautolastissa tavarajunassa vietävänä pohjoiseen! ! !
Jesse: ”Minullakin ostava yhtiö tapittaa aina peräseinään asti eli kesäkohteilla 2v. ja talvikohteilla 3v. Joku harvinainen poikkeus silloin tällöin aiemmin. Pitää alkaa ottaa ennakkoa kuin sorsastuksessa sorsia ammuttaessa.”
Jesse ei siis ole ottanut lainkaan ennakkoa puukaupoissaan?? Eipä sitten tarvitse ihmetellä, etteivät pidä korjuunkaan kanssa kiirettä. Liika pitkämielisyys ei yleensäkään kannata. Tarjouksia verratessa pitää aina tarkistaa aika-haarukka, milloin korjuu aiotaan tehdä. Jos sitä ei osata kertoa, ei ole syytä tehdä kauppaakaan. Jessenkin alueella on kymmenkunta eri puunostajaa. Olen aivan varma, että aina joillakin niistä on nopeampi puuntarve.
Pari talviharvennusta sovin kesällä ja syksyllä. Lupailivat, että hoituu tänä talvena mutta katsotaan. Toisesta 40% ennakkoa, toisesta en muistanut pyytää kun on niin pieni kauppa.
Joka vuosi on puukauppavuosi, tähän astikkin ollut. Sehän tässä vain harmittaa kun alkaa sumaantua. Olisi hiukan enemmän myytävää kuin ostolla haluja toteuttaa. Harvennuksetkin kait pitäisi ajallaan tehdä. Keväällä nyt saatiin muutama hehtaari Harjavallasta sentään tehtyä. Nyt on vielä H-vallassa yksi talvikohde ja Pohjois-Satakunnassa taitaa jäädä kesäharvennus toteutumatta. Piti tässä syksyllä tapahtua. En aio tietenkään paussia ottaa vaikka todennäköistä on että joku vielä toteutuu ensi vuonna. Uusia kauppoja pitää laittaa vireille vuodenvaihteen paikkeilla. Tietenkin molemmista suunnista. Että saattaa keväällä jälleen olla viisikin kauppaa auki.
Ainakin minun puukaupoissani leimikon pääpuulaji yleensä määrittää ostajan. Kuusitukkia haluavat yleensä kaikki, mutta mänty- ja koivuleimikoissa tulee enemmän hajontaa.
Hyvä näkökulma, metsätilalle kun mennään hakkaamaan, niin jonkinlainen iso ja selvä kokonaisuus hakkuualueeksi. Silloin kun palsta käydään kerralla läpi, niin se sisältää harvempaa ja tiheämpää, ppa käyrillä ei olla.
Aina ei ole metsäsuunnitelmat laadittu hakkuiden osalta järkeviksi, vaan keskitytty nysväämään taimikoiden hoitoon ja hakkuuehdotusten ripotteluun useille eri vuosille.
Tuossa taannoin MHY oli laatinut leimikon tilalle ja se hakattiin. Hakkuun jälkeen huomattiin, että olisi siellä enemmänkin otettavaa. Uusi ihan ok kokoinen perusteltu ala leimikoksi (400m3) ja koneet takaisin hakkaamaan.
Jotakin todella outoa, jos tilalla tekee tarkoituksellaan joka vuosi puukauppaa. Tällöin metsäomaisuutta pitäisi olla työlukuna tuhat+ hehtaaria, että saisi joka vuodelle järkeviä leimikoita
Mutta toki hatunnosto Jees h-vallalle aktiivisuudesta, kyllä parempi noin touhuta, kun olla passiivinen ja kielteisellä kannalla metsätalouteen!
Tähän maailmaan on kaikki kelvannut ja niinhän pitääkin. Mutta katsotaan nyt kuinka edetään. haastetta ainakin tulee edessäpäin enemmän. Kyllä nuo kaikki useamman hehtaarin aloja on että puunsaannosta se ei ainakaan ole kiinni. Kevään ensiharvennus oli jotain 7 ha:n huiteilla. Nytkin muutaman ha:n kohteita edessäpäin. Kun tilat ovat pääosin kahdessa suunnassa ja molemmissa kuitenkin kuvioita todella paljon on isojen kokonaisuuksien niputus aika hankalaa. Eikä siinä ainakaan minun kannalta ole mitään mieltäkään. Puun hinnassa on niin vähän eroa ainakin harvennuksilla. Nyt on toki omat palstatkin sopivasti sumaantuneet kun on normaalit kuusi-ja mäntykohteet ja siihen tunkee vielä nopeakasvuisen haavan kohteet samaan syssyyn. Juuri kuten joskus täällä mainitsinkin. Oli tarkoituskin että näillä päästäisiin tuhannen motin pintaan kokonaishakkuissa per vuosi. Mutta kun tuntuu että osto nukkuu ruususen tai ainakin masennuksen ja koronan välimaastossa unia. Jos tämä vuosi menee tällä noin 250 motin linjalla alkaa eteenpäin massaa näkyä taivasta vasten.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.