Kyllä tiedossa on. Ja ne olisi ihanteelliset mallit ja tilanteet.
Mutta puunoston puolella on kyllä jätetty relaskoopit ja mittailut pois. Katellaan vaan että voihan tästä ottaa pois, perustellaan metsänomistajalle että kattelehan latvoja, koskettavat oksat toisiaan, pitäisi jo harventaa. Sitten toki koitetaan myös harvennusmetsä ostaa aukoksi, että saisi enemmän puuta. ”Pilalle jo mennyt, ei enää tokene latvukset, aukoksi joutaa”
Mopokuskit kyselee leimikoita ja tarvitsee katkeamattomasti työtä.
Hommaa on jo lyspsää metsänomistajalta muutenkin puuta, niin ei siinä enää jouda odottelemaan milloin metsikön ppa osuu käyrille.
Tosiaan isossa kuvassa Suomessa yksityismetsänomistajien metsätaloutta ei harjoiteta suositusten ja kasvatusmallien mukaan.
Vaan talouden ja markkinoiden mukaan. Oman päätöksenteon perusteella, milloin on rahaa hoitaa taimikot ja milloin tarvitsee rahaa puukaupasta. Ja milloin on aikaa päätökseteolle, nykyään kiireiset ei jaksa paneutua tekemään päätöksiä, vaikka saattaisi olla juuri paras aika tehdä päätös metsänhoidosta tai hakkuusta.
Tyypillisesti kasvatusmallien mukaisessa harvennustarpeessa olevaa metsää ei juuri silloin harvenneta, metsänomistaja kyttää parempia puunhintoja tms. hänen omasta mielestään oikeaa aikaa. Sitten taas aktiivisempi metsänomistaja, hakkuuttaa metsänsä vaikka ei olisi kiire
Niimpä….Millainen olisi metsien tila ja kasvu Suomessa, jos jokaisella yksityisen palstalla tehtäisiin toimenpiteet kasvatusmallien mukaan? Että ei jätettäisi ensiharvennusta tekemättä koska on jokin oma syy. Vaan juuri täsmällisesti puukauppa rullaisi harvennusmallien mukaan
Rullaisi jos rullaisi. Minullakin ostava yhtiö tapittaa aina peräseinään asti eli kesäkohteilla 2v. ja talvikohteilla 3v. Joku harvinainen poikkeus silloin tällöin aiemmin. Pitää alkaa ottaa ennakkoa kuin sorsastuksessa sorsia ammuttaessa.
Kun on ”liian hyvä” asiakas, joka nöyrästi on aina myymässä samalle Osuuskunnalle kyselemättä muualta tarjouksia – puhumattakaan, että joskus jopa myisi muualle, niin sellaisia voi hyvin pitää pystyvarastona. Kuin myös antaa järeytyä risukon oikeaa ainespuutakin sisältäväksi leimikoksi.
Toisin on Toveri Visakallon kohdalla. Hänen leimikkonsa hakataan heti kaupanteon jälkeen: Ne ovat kunnossa, kasvatettu ja ennakkohakkuilla tehty sellaisiksi, että siellä ei tarvitse risukossa rymytä.
On selvää, että ostajat tietävät, kenen leimikot pitäisi saada, samoin he joka ilta ristivät kätensä ja rukoilevat, että kunhan tämän myyjän – vuoden kuudes puukauppa, menisi jollekin toiselle ostajalle.
Kun ostohenkilö vaihtui Satakunnassa, niin kuinka auvoista olikaan oikean puuha-peten kanssa sopia kaupoista ja kaikki meni niin nappiin. – Kunnes ostohenkilö poistui toimistoonsa.
Nyt onkin työtä ja tuskaa, kun pieniä kauppoja ja pieniä kuvioita on siellä ja täällä, eikä harjoittelevia konekuskeja näy ajelemassa taimikoiden läpi pitkin ja poikin – Joka kerta eri reittiä, samoin palatessa. Ja myyjä on ollut yötä/ päivää kytiksessä väh näköetäisyydellä ja neuvomassa kuskeja.
Otsikon aiheesta : Näkyy (taas) olevan otsikoissa (MU) väyläharvennusmenetelmä jossa ensiharvennusten korjuukuluja yritetään saada pienemmiksi. Sopii kokonaan hoitamattomana olleeseen suorittavaporras -malliseen harvennusmetsään , kun korjuukulut on liian suuret ennakkoraivauksen ja liian pienen saannon takia. Useimmiten parempi tapa mo:n talouden kannalta olisi tehdä ajoissa reipas taimikonhoito ja kasvattaa pääasiassa vain pikkutukki- ja tukkipuuta myös jo ensiharvennusta varten, jos ei ole mahdollista tehdä e-puuharvennusta .
Jatkan taas talvella ennakkoraivausta 10 hehtaarin kuviolle, joka istutettiin kuuselle 90-luvulla. Ensimmäinen harvennus tulossa siis. Toisessa kulmassa on kuuset tukkien mitoissa, toisessa taas nippa nappa kuitupuuta. Jos meinaa säilyttää isot kuviot, niin ei mene käppyrät kuvion mukaan. Mukaan mahtuu suurta ja pientä.
Hintatietoinen täytyy olla, mutta on paljon helpompaa toimia saman ostajan kanssa jos
asiat hoituu/hoidetaan hyvin. harvennuksessa on paljon tärkeämpää työn jälki kaikkineen kuin pieni hintaero kuutiohinnassa. näitä viestiketjuja lukiessa kyllä huomaa että metsätalouskin on siirtymässä pikku hiljaa rakettitieteeksi.
Täällä nyt on kaikenmaailman Tapion-rakettiopettajien aatelintaatelintallaajia mutta kaupanteko on sinällään aivan simppeliä todellakin yhden ostajan kanssakin. Toki joskus voi kokeilla (kuten itsekkin olen tehnyt) jotain vielä pahempaa riistokapitaalia niin huomaa taas oman oston järkevyyden. Ei tässä ole uudenkaan ostajan kaas mitään ongelmaa muusta kuin ettei ole tarve puusta. Satakunta on tällaiseksi periferiaksi jäänyt josta haetaan varmaan kerran vuodessa (jos ei satu unohtua) junalasti kohti suurta sellua ja vientisahalle ehkä jopa parikin kertaa. Jospa ensivuosi koronan jälkeisessä nousussa hiukan purkaisi harvennusten sumaa joita tosiaan laskeskelin jo kuusitoista olevan kiireellisiä (2020-hakkuuseen) ja laskematon määrä ajalle 2020-2024.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.