Niin nyt ei ollut puhe varhaisperkauksesta. Kyllä harvennusrästit aiheuttaa enemmän tulonmenetystä kuin hirvet. Meillä saatanallinen byrokratia estää jo kaiken kehityksen. Hakerankakasakin pitää olla ilmansuuntien mukaan oikein ladottu. Ydinvoimalaakaan ei saa tehtyä, kun joka pultista pitää olla mapillinen dokumentteja. Soteuudistusta ei voi tehdä, kun se kaatuu aina perustuslakiin.
Meilläpäin kuntapäättäjät ja valtio kinastelivat yhden tieliittymän rakentamisesta 20v, kustannukset oli jotain alle puoli milliä, kun vihdoin tekivät. Ehkä saman verran meni moniin ehdotelmiin jotka aina valtuusto hylkäsi, kun joku isokenkäinen ei hyväksynyt.
jos harvennus työstä ei anneta koneyrittäjälle toivetta jättää puusto hieman tiukemmaksi , niin monesti puustosta tulee liian harva , kun niitä motteja pitäää saada aikaiseksi tuuli ja lumi sitten pilaa lopullisesti puuston
Ei minusta olen vaatinut poistamaan kaikki huonolaatuiset puut ja koivut harvennuksessa, en kasvata kuitupuuta päätehakkuuseen. Motokuskit jättää liika tiheäksi.
Energia puun lisääntyvä käyttö on tuonut uusia toimijoita harvennuspuun ostajiksi, harvennuspuu on se ensisijainen leimikkotyyppi, heiltä voi jo nyt saada täysin kilpailevia tarjouksia varsinkin ensiharvennuksille.
Leimikosta kerätään normaalitukit ja pikkutukit tavaralajina ja loppuosa rankana energiapuuksi. Rankakertymään käy kaikki puulajit, rangaksi hakkuu lisää leimikon kokonaismäärää n. 15 -20 %, kun latva-ajetaan 3-4 cm:n.
Karsitun rangan hintataso jo nyt on tavaralajihintojen tasolla + 3 cm:n ajetun latvan tuoma hyöty, yleensä ostaja tekee tukiselvityksen ko. kauppaan !
Tolopainen oli tuolla edellä täysin oikeilla jäljillä, että paljon ensiharvenuksia tehdään liian myöhään. Niistä ei todellisuudessa hyödy kukaan, ja vahingon kärsii metsänomistaja. Energiapuuharvennus tehdään aikaisemmin, näin turvataan metsän tasaisena jatkuva kasvunopeus ja jatkossa mahdollisimman hyvä tukkiprosentti. Minulle tehtiin nyt jo viides sellainen 2. harvennus alueisiin, joihin on kymmenen vuotta aikaisemmin tehty koneellinen energiapuuharvennus kaksikymppisinä. Motomiehet ovat kiitelleet, että nämä kohteet ovat olleet selkeitä tehdä, ja työnjäljestä tulee silloin hyvää. Tukkiprosentti nousee näissä kolmekymppisten metsien 2. harvennuksessa jo aivan kelvolliseksi. Suorittavalle täytyy jälleen kerran muistuttaa, ettei kysymys siis ole hoitamattomista metsistä, eli raivausahatyötä ole siirretty moton tehtäväksi. Voin vakuuttaa, että olen ollut tähän vuonna 2005 aloitettuun menelmään tyytyväinen. Jos en olisi ollut, ei sitä olisi jatkettu. Menetelmää on käytetty männiköihin, koivikoihin sekä kuusikoihin.
Ostaako Binderholz Itä-Suomessa pikkutukkeja e-puu leimikoilta ? Onhan se kannattavampaa myydä e-puuleimikko ja kerätä siitä pikkutukit ym. erilleen kuin maksaa eh:n ennakkoraivaus ja myydä vain kuitupuuta. Ennakkoraivuukin voidaan joutua tekemään myös e-puuleimikkoon mutta se on silloin edullisempi toteuttaa.
Meillä lämpöyhtiöillä on kova halu tuoda poltettavaa puuta ulkomailta ja siirtyä ulkomaiseen maakaasuun. Siinä olisi sertien tarvetta estää tällain vahingollinen myyränyö.
Kuluvan syksyn aikaan on Vapo biopolttoaineet rakentaneet ja vahvistaneet organisaatioitaan, Kainuun puolella osto ja korjuu on jo käynnissä, edellä kerrottu menetelmä.
Binderholzsilla ei omana ostona pystykaupassa rankaa ole, muta yhteistyökumppanin kautta voisi olla mahdollista. Binderholzsin omaan käyttöön tuleva lajivalikoima on entisellään, eli laaja mittavalikoima normaali- ja pikkutukkina !
Jos noudatettaisiin pelkästään noita metsänhoitosuositusten runkolukukäyriä, että odotellaan harvennus vasta kun 30ppa, ei nykyiset hakkuumäärät olisi mahdollisia. Puuta pitää hankkia sen verran paljon vuoteen, per ostomies ja per yhtiö.
Tyypillinen tilanne on, että leimikko koitetaan raapia metsätilalle, jossa ei varmasti suositusten mukaan olisi tarvetta hakkuille vuosikausiin
Etenkin Pohjois-Suomessa on harvassa kohteet, joissa ppa on ennen ja jälkeen harvennuksen millään käyrillä. Männyistä tulee sellasia tumppimäntyjä pituudeltaan, kun pituuskasvu hipuu liian aikaisessa vaiheessa koska harvennettu ympäriltä liian paljon liian aikaiseen.
husse. Oletkohan oikein ymmärtänyt nuo harvennusmallien käyrät ja kortit? Ensiharvennuksen ohje ei edellytä edes OMT:llä 30:n neliön pohjapinta-alaa.
Pohjois-suomen männyntapikoillekin on ihan omat käyränsä ja sieltä kyllä löytyy harvennusmallit CT:lle ja CLT:llekin, kunhan älyää katsoa.
Noista malleista löytyy jokaiselle metsätyypille ohjearvot, joista ei varmaan kannattaisi juurikaan livetä.
”Pyörä” on keksitty ja kehitelty, ei meistä löydy niin paljoa hulluutta ( Harjavaltaa lukuunottamatta), että keksisimme paremmat eväät. Pyörä toimii parhaiten, kun sen antaa olla pyöreä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.