Yleinen piirre Väli-Suomessakin on, että kuusikon ensiharvennus kiinnostaa ostajaa sitten kun kasvu käännyttyä taantumaan, silloin runkotilavuus on 90-110 litran paikkeilla. Tähän vaikuttaa ylitarjonta ensiharvennuksista ja yrittäjien konekalusto, ovat pääosin keskiraskaita ja tukkikourilla.
Mhy:n korjuupalvelu ja muutama uusi puunostaja hakkaa pienellä kalustolla ja asiakas lähtöisellä asenteella, niitä leimikoita mitkä ei sellufirmalle kelpaa. Tässä voi olla yksi syy myyjien motivaation puutteeseen hoitaa nuoria metsiä, kun ei ensiharvennukselle löydä korjaajaa.
Tässä meni vuosi ettei juuri tuntunut kiinnostavan sen paremmin järeä kuin normaalikaan harvennushakkuu. Keväällä sentään yksi saatiin maaliin mutta kun pitkälti toistakymmentä kohdetta vartoilee sekä ensi-että kasvatusharvennusta. Pitää yrittää paketoira esim. päätehakkuun kylkiäiseksi koska vaisua on.
Jos ei löydy eh:n tekijää, niin silloin on paras harventaa taimikot sen mukaan. Eli niin sopivan harvaksi , että tukiksi vielä puut kelpaa seuraavassa hakkuussa mutta norm. eh jätetään välistä. Sahoille myydään harvennukselta sitten pikkutukkia ja tukkia.
”Pitkäksi mennyt” ensiharvennus tuottaa aina tappiota mo:lle. Varsinkin jos ei korjata pikkutukkia vaan vain kuitupuuta. 1/3 – 1/2 -osa (joskus enemmänkin) hakkuukertymästä saattaa olla jo pikkutukkikokoa jolloin tappio on kantohinnassa n. 12 – 17 % . Lisäksi tulee kasvutaantuman pitkittyminen myöhästyneen harvennuksen jälkeen .
Hoidetulle ensiharvennukselle löytyy varmasti ostaja ja se kelpaa mainiosti kylkiäiseksi kakkosharvennuskuvion yhteyteen. Keppimetsät jäävät korjuupalveluiden harmiksi. Valitettavasti niiden puusaanto seuraavassa harvennuksessa jää selvästi pienemmäksi ,kun normaaliaikaan hakatun ja suositusten mukaan käsitellyn ensiharvennuksen . Tästä on juuri työn alla elävä esimerkki. Hirviä on tilanteesta turha syyttää ,kun saman rinteen toisella reunalla eri omistajan mailla hakattiin eh-männikkö ,jossa poistumaksi kertyi yli 100m3/ha.(löytyy kuva lukijoiden kuvissa kulunena kesänä). Siinä oli tehty hoidot ajallaan . Nyt työn alla olevassa on puut korjattu energiaksi nuoren metsän kunnostuksen nimikkeellä ja taimikonhoito jäänyt tekemättä. Hakku noin 10 vuotta sitten.
Eipä ole koskaan ollu ongelmia saada leimikoita kaupaksi, ei edes pelkkiä ensiharvennuksia, kannattaa pyytää tarjouksia mahdollisemman monelta eikä yhdeltä pelkästään..
Itselläni kaupaksimenemättömyys on johtunut liian pienestä runkokoosta eh:lla, jolloin pitää odottaa 1-3 vuotta. Sitten kun menee kaupaksi niin motokuskin kiroilu liian pienistä rungoista vahvistaa sen, että tuli harvennettua ajoissa 🙂
Motoyrittäjälle pienestä runkokoosta on haittana, heikosti tuottava työnä. Vaikka taksa euroissa nouseekin porrastetusti esim. 101-140 dm3 / runko / € / m3 on hakkaajalla n. 35 % halvempi kuin runkokoon ollessa -60 dm3.
Pienen runkokoon -60 litraa leimikossa on samat työvaiheet kuin 101-140 litraa ja mahdollinen pohjametsä haittaa enemmän pienempi puustoisen leimikon hakkuuta, eli ei se ole ihme, että ärräpäitä sinkoilee kun asennekin onkin välillä koetuksella.
Tuohon liittyy sellainen veikeä totuus, että tiheässä kasvattaja maksaa sen laskun, jos ostaja on hinnoitellut oikein. Nuo Masan mainitsemat runkotilavuudet ovat sikälis huomionarvoiset, että : Tuon isomman rungon litratilavuus on vain yhdessä rungossa, joten kai jopa Jeessikin ymmärtää, että kun se runko tulee moton kourasta läpi suunnilleen yhtä nopeasti, kuin pienikin runko, on mopokuskillakin mahdollisuus saada koneellekin tuottoa.
Jos tuo sama puumäärä on kasvanut esim kolmessa rungossa, niin niiden puiminen kestäisi kolme kertaa kauemmin!
Siis puuta / ha on vain sama määrä, vaikka runkoja on reippaasti enemmän. Latvuksiin jää kuitenkin suhteessa enemmän puuta kuin järeämmistä rungoista.
Sen vuoksi pitäisi määrätä Jeessille iltalukemiseksi Tapion taskukirja, kunnes sen tiedot on uponneet lahoon kalloon ihan selkärankaan asti.
Jeessi ei tajua, että sitä kirjaa on päivitetty muutaman vuoden välein, joten tieto on tuoreempaa kuin MG:n ostomiehellä konsanaan.
Viime vuoden loppupuolella Jeessi kehua retosteli MG:n uutta ostohenkilöä, että on reipas ote hänellä ja homma rullaa —- Ei rullannut kauvaa!
Kun ensiharvennus tehdään kokopuuna energiakouralla, ja puut menee energiapuuksi tilanne muuttuu täysin. Metsistä saadaan samalla puuta huomattavasti enemmän koko kiertoaikana, eikä harvennukset yllättäen myöhästy. Nehän myöhästyy varmasti, kun kasvatetaan kuitupuuta max.määrä, jolle ei ole riittävästi ostajia. Kyllä metsien heikko hoito on täysin metsäteollisuuden halpakuitupolitiikan vika.
Metsien rahavirtaa metsänomistajille on mahdollista kasvattaa 20-30%, kun aletaan korvata kivihiili ja turve hakkeella. Hakkuumäärän ei tavallaan tarvitse edes kasva, kun aletaan ottamaan käyttöön se pienpuu, joka nyt kaadetaan raivaussahoilla metsään. Lisäksi otetaan talteen hakkuutähteet ja valtava lumppimäärä. Lahoavaa puuta metsissä todellakin on enemmän kuin koskaan. Turpeen korvaamiseen tuontienergialla ei ole varaa. Tietenkään mikään energiansäästö täällä ei merkitse globaalisti mitään, niin kauan kuin hillitön väestönkasvu saa vapaasti jatkua.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.