Aika yliampuvaa on tuon ensiharvennuksen runkojen poisto. Vaikka mainos perustuu osin lehtipuuston kustannuksella mässäilyyn. Kyllä siellä harvat kuuset ovat kohta vielä paljon harvemmassa. Oletteko viime vuosina paljon tuulettomia kasvuvuosia huomanneet? Jossain hyvin suojaisassa isojen metsien tuulensuojassa voisi pysyä pystyssä mutta siltikin tulee pystykuivia koska tuulen nutkutus irrottaa pintajuuria jolloin ravinnonsaanti loppuu. Lisänä vielä ajourien vaikutus.
Kuten joku aiemmin totesi, tuon kuusikon olisi voinut harventaa jo aikaisemmin. Lisäkasvua tulee sellaista tahtia, että nyt on viimeiset hetket ryhtyä toimeen. Ensiharvennus on ensi sijassa laadun varmistusta ja latvuksen hoitoa. Huoli tuuli- ja lumituhoista on aiheellinen, mutta nekin puoltavat harvennuksia aiemmin ja voimakkaampina, koska niiden jälkeen puu vahvistaa latvuksen lisäksi myös juuristoaan.
Videolla on hoidetun taimikon seuraava vaihe. Nutkutti tuuli enenpi tai vähempi, juuriston kehitys turvataan harvennuksilla. Kyllä tosi on, että tiheän riukumetsän harvennus on riskaapelia nutkutuksen takia puolenkymmentä vuotta ainakin.
1/3-osa pois kuutiomäärästä on normiharvennusvoimakkuus. Joskus voi ottaa vähän enemmänkin joskus vähemmän. PPA:sta pois n. 25-40% . Jos otetaan ~ 60 % pois kuten yleensä pitää tehdä jk:n ”taimettumishakkuissa”, niin kok. kasvu putoaa paljon.
Istutettavien taimien määrä on kompromissi istutuskustannusten, maan kasvukyvyn mukaisen puumäärän ja puiden karsiutumisen mahdollistamisen kanssa. Siihen pitäsi vaikuttaa myös odotettavissa olevat tulot; kuitupuun ja tukin hintasuhde, uudistamisen kok.hinta ja saatava kasvulisä.
Sopivin taimien määrä suht. hyvin kasvavilla mailla on nykyään ~ 1200 -1600 kpl/ha puulajin ja kasvupaikan kasvukyvyn mukaan, kun lasketaan kustannukset mukaan kiertoajan tuottoon. Tapauksesta riippuen pitää arvioida mikä taimimäärä riittää missäkin siihen, että norm. th-vaiheessa olisi riittävästi jätettäviä kasvatuskelpoisia jäljellä ja tuleeko tod.näk. ja minkäverran luonnontaimia lisäksi .
Riukumetsät pitää harventaa varovammin . Ei tuo videon kuusikko ole vielä riukumetsävaiheessa. Muutaman vuoden päästä alkaisi olla jos ei harvennettaisi. Elävän latvuksen osuus ratkasee sen milloin pitäisi viimestään harvennus tehdä .
Keski-Suomessa ei kyllä noihin lukuihin päästä. Vähän karuhkoilla tuoreen kankaan pohjilla kasvatuskuusikko on 30-vuotiaana n 150-160 m3/ha,mistä kertyy harvennuspuuta n 50-60 m3/ha.
Vähän ihmetyttää kyllä se, että onko tuossa jutun kuusikossa 2000 runkoa hehtaarilla kuten Mikon mukaan pitäisi olla, jos puut ovat 100-litraisia ja kokonaispuusto 200 m-220 m3/ha.
Meilläkin pyritään tekemään nykyään kuusikoiden harvennukset etuajassa. Joskus takavuosina seurailtiin ostomiehen kanssa sitä mikä olisi oikea hetki harventaa. Monesti kävi sitten niin, että lopulta huomattiin olevamme myöhässä.
Varmaankin Mikko kertoo sitten millainen oli poistuma ja ehkä senkin paljonko puuta jäi. Tämähän täydentää jutun.
Ei noihin lukemiin päästä eikä halujakaan päästä täällä Lounais-Suomessakaan. Mitä järkeä pilata aika hyvännäköinen kuusikko vetämällä se lähes kuiviin ja vielä suurelta osin kuitukauppoina. Ei kovin talousneron ajattelua.
Jessinkin haavikko saattaisi tykätä, jos ottaisit pois kolmasosan pohjapinta-alasta (30 > 20), puolet runkoluvusta. Haapa suorastaan räjähtäisi kasvuun? Kohta olisi tukkia mitä myydä ja kantohinta parempi kuin kuitupuuna?
Joku pelkää lumi ja tuulituhoja harvennusten jälkeen. Pelko on aiheellinen kohteilla ,joilla metsä on päässyt riukuuntumaan ja puulaji vaihtunut lehtipuuvoittoiseksi. Havupuiden juuristo ei kehity liian tiheän lehtipuuston seassa. Riittävällä voimakkuudella hoidetuissa taimikoissa juuret kehittyvät tasaisesti ja vahvoiksi kestämään luonnon voimia. Harvennusta ei tuolloin tarvitse ujostella. Tilanne on toinen kaksijaksoisessa kasvatuksessa tai energiapuukohteilla. Isompien puiden poistaminen johtaa usein tuulituhoihin. Riukuuntuneilla energiapuukohteilla toinenkin harvennus keskittyy lehtipuiden poistamiseen havupuiden juroessa selvästi muun latvuskerroksen alapuolella. Avauksen kaltaisia hakkuukertymiä saadakseen on käytävä metsässä kaksi kertaa.
Ihan mallikasta toimintaa Mikon esittelemällä kohteella. Metsä jää hyvään kuntoon ja hakkuukertymä on riittävä korjuuta ajatellen. Viivet hoitotoimissa pudottavat hakkuukerymää varsin nopeasti ja siirtävät korjuuajankohtaa helposti kymmenenkin vuotta tuonnemmas esimerkkitapaukseen verrattuna. Jessen mallilla tosin selvitään yhdellä harvennuskerralla , mutta puuta kertyy kasvukierron aikana tuskin kolmannesta siitä ,mitä avauksen esimerkissä tulee kertymään ja sekin jotain muuta ,mitä on alunperin istutettu.
A.J. Katselin juuri tänäaamuna Metsään.fi:n tietopakettia ja totesin että kaikenkaikkiaan ensiharvennuksia ja harvennuksia on useita myös tämän yhden päätehaavikon vierikuvioina. Ne kyllä harvennetaan mutta tuo huonolaatuinen peltoheitto menee kerrasta poikki. Miksi yrittää huonosta tehdä parempaa kun niitä parempia on vieressä yllinkyllin? Mitä suorittavan juttuun tulee on jo aikaa tullut selvitettyä miksi männikkö aika helposti muuttuu satakunnassa joksikin muuksi, useimmiten hieskoivikoksi. Ja se on, jos et satu muistamaan, niin valtion hirvikarjan yletön määrä. Muuten väitän kasvattaneeni hyvän kasvatusmetsän niistä värkeistä joita jäljellä oli. Noiden suhteen on testiajot jo tänäkesänä tehty eikä kovat tuulet ole yhtään kaataneet. Joten huoleton sekametsän kasvatus jatkuu jota ei ainakaan videon kohteelle voi luvata. Jos toteutuma on haaveillun kaltainen myös hakkuussa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.