Jees h-valta, ne harvennusohjeet sattuu pohjautumaan juuri näihin tapion taulukoihin, ei sielä mitään omaa versioo olla tehty.
Tuosta pääasiallisesta kauppakumppanuudesta en niinkään tiedä, kun olen itse paremminkin ostopuolella kilpailevan yrityksen leivissä.
Jätkäkin varmaan ymmärtää, että vaikka ne taulukot perustuvat tutkimustietoon, niin ne edustavat lähinnä keskiarvoja jonkun tietyn metsätyypin/puulajin kasvatuksesta. Hajontaa löytyy hyvinkin eri metsälöillä niiden ominaispiirteissä, vaikka menisivät kaikki siihen samaan kastiin joka lukee taulukossa nimellä ”OMT, kuusi, keski-suomi”. Videonkin kuusikon olisi varmasti voinut harventaa aiemminkin, vaikka ppa olisi sanonut mitä.
Harventaa jos harventaa. Eipä aina kiinnosta näitä isoja sellufirmojakaan kovin varhainen ensiharvennus. Kyllä sieltä lähinnä sitä isoa kertymää haetaan. Ja jos ei ole mistä ottaa mennään lakirajoille että saadaan. Juuri kuten mainosvideossa toimitaan. Vaikka annetaan ymmärtää että kylä löytyy!
Kun tuo videon savolainen kuusikko on harvennettu Tapion mallien mukaan, alkaa siinä varsinainen kasvu, muutaman vuoden kuluttua se on kiihtynyt yli 20 kiintoon / ha. Siinä 100:n kuution lisäkasvu tulee 4 :ssä – 5 .ssä vuodessa. seuraavaan harvennukseen on aikaa n. kymmenen vuotta.
Kaikkea voi haaveilla. Todellisuus ei aivan kestä tuollaista haaveilua. Jos seuraava sata otetaan kuten Jätkä meinaa 31 vuoden ikäisenä voin vakuuttaa ettei sen totaalisempaa päätehakkuuta olekkaan. Kuusikko ei vain kasva 30 vuodessa 200 mottia hyödynnettävää runkopuuta, tai kasvaa mutta samalla meni uusiksi se metsä. Todellisuus ei ole Tapion taskulämpimässä tälläkään kertaa.
Silloin kolmisen vuotta sitten laittelin kuvia 19 vuotiaana ensiharvennetusta kuusikostamme, joka kasvaa entisellä lehtoa vastaavalla rinnepellolla. Siitä lähti 60 mottia/ha puuta. Nyt on ihan tukkimetsä jo siinä. Ei ne nämä kasvumallit todellakaan pysy perässä hyvin hoidetuissa nykykuusikoissa. Tuon kuusikon vieressä on mummoni jälkeen 15 v sitten myöhässä ensiharvennettu kuusikko, josta lähti silloin ekassa ja ainoassa harvennuksessa 115 m3/ha puuta. Päällä olevaa koivua sekä kuusta, josta kohtuulisen paljon oli tukkiakin. Nyt siinä on uudistuskypsä lähes 30 cm järeä kuusikko, jonka harkitsen lyödä nurin seuraavan kunnon hinnan aikaan.
Pälä, Pälä, Pälä noin 5 sekuntia päreet palo tyhjä toimittajalle, siis jutun tekijälle. Ponsse jos sen mää ite poistaa puheitta liiat kuuset, metsät kasvuun.
Kukahan – ja koska opettaisi tuon Jeessin laskemaan? Lukemaan se ei enää opi – vanha ukko, niin eihän se ymmärrä Tapion taskukirjasta mitään. mutta kun 21 vuotiaasta kuusikosta on otettu enskassa n, 100 kuutiota, niin sinne jää sata. Kymmenen vuoden kuluttua puuta on himpun alle 1000 r / ha ja reilun kahdenkympin vauhdilla sen kuutiomäärä on noussut jo yli 300: kiintoon.
Toisessa harvennuksessa puumäärästä otetaan noin puolet, eli keskikoko on 300 litraa / runko. päätehakkuuta odottamaan jää n. 450- 500 runkoa, jotka jatkavat rajua kasvamistaan ja edelleen 20 kiintoa / ha. Päätehakkuu tehdään 15 vuoden kuluttua, jolloin kertymä on : – Jätetään laskutehtävä Putkikauppiaan kontolle. Tyly arvio on, että hän ei pysty ratkaisemaan tätä yhtälöä, puhumattakaan sitä, paljonko on hehtaarilta hakattu kuutioita kierron aikana.
Ja sitten päätehakkuuiässä oleva kuusikko laitetaan Metso-ohjelmaan ja valtio maksaa 30v välein verottoman korvauksen 450-500 tukkikiinnosta. Mikäs sen paremmin tuottaa.
Jätkällä teoriat hienoja ja siinä toimiikin ehkä mutta todellisuus on toista. Tulee tuulenkaatoja, itikkatuhoa, pystykuivia hakkuun juuristovaurioista, joku kuiva vuosi väliin ja niin edelleen… Aina voi makustella hienoilla teorioilla mutta käytäntö ei ole tässä ajassa aivan käskädessä niiden kaa. Eikä teoriakaan toimi ilman lisälannoitusta. Niin hyviä pohjia on todella vähän. Tolopan teoria ei toimi edes teoriassakaan. Huvittavinta Jätkänkin sekoilussa on että minun ensiharvennukseni oli täystuho vaikka ikä täsmäsi ja jäämäpuusto per/ha oli välillä 740-970kpl. Nyt se sitten on niin kovaa kasvatusta kuusella. Uskon että rauduskoivu jota minulla pääosa on voi vielä aika hyvän tilin ponkaistakkin koska se näyttää kestävän myrskyt hyvin. Harvennettunakin, sen verran on jo rykinyt kyllä tänä kesänä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.