Mutta toimittaja ”herra” toi esille ja keskusteltavaksi erittäin ajankohtaisen aiheen. Videossa on erinomaiset kasvuolosuhteet kuuselle, kuusikko on herkkä myös menettämään jatkuvaa kiihtyvää kasvua, jo taimikko vaiheesta alkaen, eli Jätkää ”kompaten” relaskoopit ja taulukot esille ja pohja pinta-aloja mittailemaan.

Kuiduttavalla teollisuudellakin (ostajalla) on syynsä, kuitua on tullut riittävästi järeimmistä leimikoista ja ensiharvennuksia on siten aliarvostettu heikolla kantohinnalla ja  pahimmillaan  tarjousta ei tehdä ollenkaan.

Tulevaisuus voisi tuoda parempaa kun uudet ostajat etsii ensiharvennuksilta raaka-ainetta lämpölaitoksille!

No johan nyt on merkillistä tosiasioiden kieltämistä jos ei uskota että enskalta voi tulla sataa mottia/hehtaari.

Jees h-vallalle vielä täytyy sanoa, että on typerää puhua jonkun tietyn ostajan harvennusjäljestä, koska metsäyhtiö ei sitä metsää hakkaa, vaan konekuski. Sama konekuski voi hakata vaikka kolmen eri yhtiön leimikoita, eli se jääkö metsä taajaksi/harvaksi riippuu konekuskista, ei leimikon ostavasta firmasta. Tuolla parjaamallasi UPM:lläkin on urakoitsijoita/kuskeja varmaan kolminumeroinen määrä ja kaikilla niillä on omanlaisensa käsiala.

Riippumaton ajattelija:”Äkkiäkös sieltä se 100 mottia tulee hehtaaria kohden, jos puut on suunnilleen saman kokoisia (100ltr) ja metsä harvistetaan ohjeen mukaan 1000 runkoon/ha, lähtökohdan ollessa 2000r/ha. Tuota relaskooppia nyt ei niinkään tarvisi käyttää varsinkaan enskamettissä, mielummin katselee latvusten kuntoa.”

-Tuossa se taas tulee —- Se, että ei järki riitä käyttämääm relaskooppia ja havennusmalleja. tulee sutta ja sekundaa, kun ei uskota tutkittua tietoa.

Kun mietitte, miksi kokenut mopokuski on hakannut metsän ”pilalle, niin mitatkaa: mitatkaa relaskoopilla ja mitatkaa koealoina ( jos osaatte)  Lukekaa harvennusmallien taulukoita (jos ymmärrätte)

Silloin tiedätte, mikä on mennyt pieleen.

Monet metsänomistajat tiirailevat latvoja – ikäänkuin sieltä löytyisi pelastava tieto. Ei se ole siellä, se on pohjapinta-alassa, valtapituudessa ja metsätyypissä.

Kuusentaimien pituus 10-12 vuoden ikäisinä on ollut valtakunnan metsien inventoinnissa 2013-14 keskimäärin 2,5m. Se ei kyllä lupaa 20 vuotisena 14..15m pituutta. Kyllä alkuun lähdön pitää olla reilusti parempi. Viime kevään 2-vuotiset taimet, mitä mm. istutin,  olivat keskimäärin 16 cm pituisia lyhyempiä kuin 1-vuotiset. Kyllä kuusentaimen pitäisi olla olla istutettaessa jo puolen metrin mittaisia ja kasvaa ensimmäisenä vuonna 30cm. Sain tuota kokoa olevia Metsänhoitoyhdistykseltä toissa keväänä muutaman sata kappeletta kasseissa ja olivat vielä niin jäykkiä, ettei viime talven lumikaan kaatanut. Tosin taimet tuli istutettua paikkaan, jossa oli viime kesänä hallaa. Tänä kesä sitten kasvoivat 10cm.

Niissä kohdissa joissa koivun vieressä on kuusi, kuusi on järeämpi. Kuusen juuristo kilpailu vähenee, kun vieressä on syväjuurinen koivu ja siksi kuusi kasvaa paremmin koivun vieressä, kuin kuusen vieressä. Koivulle taas sopii hyvin kuusen kapea latva, jolloin koivulla on latvustossa tilaa paremmin kuin yhtä tiheässä koivikossa, jossa koivut jää helposti ensiharvennusta odotellessa pitkiksi riuiksi.