Tuo Jessen kuvaus kuusista kielii kyllä boorin tai mahdollisesti jonkun muun hivenaineen puutteesta tai epätasapainosta. Se kannattaisi kyllä tutkia. Tuommoisessa turvemuuttumassa kun useimmiten on muuten aivan hurja kasvuvoima. Se on nyt nähty täällä meilläkin.
A.J:n tervaleppä on niillä kulmilla testattu erään mo:n toimesta ja en voi kehua kyllä sitäkään. Kyllä minulla haavat on paremmin kasvaneet. samantyyppisiä maita kuitenkin. Visa varmasti oikeassa, puutetta hivenaineista on varmasti mutta uskon myös että yksi haapasukupolvi myös hiukan parantaa maaperän tuloskuntoa. Pitää muistaa että se oli kymmeniä vuosia välillä nk. pahuutensa vallassa ja kasvatti valtaisan määrän rikkaruohoa tai ehkä paremminkin aika voimakasrakenteista, minulle outoa juurikasvia joka tekee erittäin voimakkaan naatiston. Kovaa ja korkeaa. Nyt se on aika pitkälti kadonnut. Silloin alkuun yritin ajaa ajoleikkurilla sinne haavikkoon polkuja. Noiden kasvien juurakko oli niin kova ettei ajoleikkuri mennyt sen yli vaan korkeimmassa asennossa pysähtyi sen juurakkoa päin. Kyllä se pohja aika erikoista kasvatti.
Tammi näyttää viihtyvän hienosti haapojen joukossa. Nyt kun siistin tuota lähellä olevaa haavikkoa on siellä pari hienoa runkoa muodostavaa tammea tullut mukaan luontaisesti. Ja todella rehevässä kasvussa, kilpailee hienosti haavan kanssa.
Jeessi:”Ja todella rehevässä kasvussa, kilpailee hienosti haavan kanssa.”
Taitaa varmistua sekin, että jeessi on istuttanut ja kasvatellut ihan normaalia kotimaista haapaa, koska ”Hybridien” kanssa samaa tahtia on nyt kasvaneet ainakin Kuusi, rauduskoivu ja Tammi. joiden kasvunopeus pitäisi olla vain murto-osa Hybridin kasvusta.
Eipä se aivan tavallista kyllä ole. On näin syksyllä aika räikeäkin ero tavis-metsähaapaan. Sehän alkaa olla pikkuhiljaa ruskan loppusuorilla tai jo lähes puli. H-haapa taas puskee uutta vihreää latvusta paistinpannun kokoisilla lehdillä. Muuten ei eroa juurikaan koostumuksen suhteen olekkaan. Hyvä kirittäjä näyttää olevan kuitenkin näille tavispuulajeille joihin Jätkän luetteloon lisäisin vielä hieskoivun. Aika uskomattomiin suorituksiin pystyy sekin. Välistä kyllä tuntuu että Jätkällä taitaa hiukan fiirata tuo hybridin kasvun erinomaisuus. Ei se aivan sitä kyllä ole milläänkään minun palstoistani. Mutta onhan sitä olemassa jo uusi geenimanipuloitukkin versio joka kasvaa seitsemässä vuodessa täyteen kokoon.
Tapion mallit harvennuksiin on hyviä ohjeita noudatettavaksi niillä kasvatustiheyksillä mitä suositellaan kasvupaikan ja puulajin mukaan. Mutta jos lasketaan miten nykysillä puutavaralajien hinnoilla kannattaisi viljellä, niin säätämistä voisi tehdä esim. taimien istutustiheydessä, jos se on järkevää kasvupaikan olosuhteiden puolesta. Kun eh:n saanto on usein n. 50 m³/ha, niin samaan taloudelliseen tulokseen päästään siinä vaiheessa jo pelkästään sillä , jos aloituksessa on saatu säästöä esim. 600 kpl:n taimikustannuksen verran.
Sitä on tutkittu melko vähän kuinka vaikuttaa puuston kasvukäyriin ja ha-tuottoon harvassa kasvatus puiden järeytyessä tavallista nopeammin. Muitakin tekijöitä pitää tietysti ottaa huomioon kuin edulliset aloituskulut jotta ei mennä toisen äärilaitaan ja saada metsään paksuoksaisia lyhyitä ”pellonreunapuita”. Kuusilla ei oksan paksuus tule haitaksi kovin helposti ainakaan näillä leveysasteilla. Luontaisten taimien käyttö lisää mahdollisuuksia kasvattaa tuottavasti metsää jo eh-vaiheeseen mennessä. Samoin e-puukorjuu niille sopivissa kohteissa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.