› Keskustelut › Metsänhoito › Kuusikoiden kasvu yllättää

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 237)
1 2 3 … 8 9 10 … 22 23 24

  • Kuusikoiden kasvu yllättää

    Lähetetty: 22.1.2022, 22:59

    Eteläsuomalaiset kuusikot yllättävät nykyään kasvullaan.

    Omia kuvioita tälta talvelta:

    37 vuotiaan kuusikon kolmas harvennus, poistuma harvennuksissa 180 mottia ja pystyssä noin 250 mottia. Päätehakkuu todennäköisesti noin kymmenen vuoden kuluttua jolloin kuviolla puuta reilu 400 mottia. Kuvion maapohja on lehto (entinen pelto)

    45 vuotiaan kuusikon päätehakkuu, Omt, tuulituhojen takia. Puuta lähtenyt harvennuksen kanssa yhteensä 420 mottia hehtaarilla, myös entinen pelto.

    Oma mielipiteeni on että kuusi kyllä kasvaa eteläsuomessa päätehakkukokoon noin 45-50 vuoden iässä kuhan hoidosta huolehditaan kunnolla. Istutus, taimikonhoito ajoissa, ensiharvennus riittävän ajoissa (noin 20 vuoden iässä ), toinen harvennus noin 30v iässä.

    Mitäs mieltä raati on kuusen tehokasvatuksesta eteläsuomessa?

    Tekijä
    Kuusiuskova
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • TTL 31.1.2022, 17:13

    Erikssonin kaksosten video on kyllä hyvä. Kuvista voi arvuutella, että onko tuossa 1000 kuutiota hehtaarilla. Pohjapinta-ala tulisi olla luokkaa 80 neliötä hehtaarilla, jos pituudeksi oletetaan 25 m. Toisaalta runkotilavuus voisi olla keskimäärin luokkaa 0,3 m3 (siis kuvasta)? Tällöinhän runkoja tulisi olla yli suomalaisen istutustiheyden eli yli 3000 kpl. Voi ollakin!

    Strategisesti järjettömän hienoa! Jotenkin näin ei metsänhoitajana tuntuu, että ”kasvatusmenetelmä” harvennusta harvennuksen perään on kehitelty Suomessa ja Ruotsissa paperi- ja selluteollisuuden tarpeisiin. Näin saadaan kuutiohinnaltaan edullista puuta ulos, kun vielä pidetään käsittämätön hintapykälä siinä kuuden tuuman paikkeilla. Markkinataloutta, ehkä.

    Vaikka Eriksonien metsässä on pienehköä runkoa kohtalaisesti, näyttäisi sen markkinahinta olevan (Suomen 22 kevään hinnoilla…) jossain noin 50000 euroa/ha. Eli istutuksen tuotto on mahdoton koko 40 vuodelle ja pienenee jo rajusti, koska pääomaa on kiinni puustossa. Kasvulla 1500 euroa/vuosi (?) tuotto on enää 3 prosentin luokkaa.

    Hieno tarina!

    Kurki Kurki 31.1.2022, 17:55

    harvennusta harvennuksen perään on kehitelty Suomessa

    Täällä tänä talvena 3000 tiheydessä olevat 30 v männiköt olisivat laossa kuin vilja. Kuuset tosin ovat jäykempää laatua.

     

    mehtäukko 31.1.2022, 18:11

    Käsityksiä voi olla ja on monenlaisia. Kyllä videon turkkina pito on lopulta sellainen pommi, ettei muuta vaihto-ehtoa ole kuin avohakkuu. Millä konstilla tuota harvennat,ettei tule runkovaurioita? Kasat ei sovi mihinkään ja kaatuvat puut eivät sovi  liikkumaan ilman vaurioita.

    Estämällä ne ja muut tuhot parasta pysyä nyt vakiintuneessa menetelmässä.

    Per Ä Reikäs 31.1.2022, 18:42

    Jahka tässä keveempi tuloo ja lumet laskien niin voimpahan kenties vähän titityyn aikaan vilauttaa video, että miltä tosi yli 500m3/h kuusikko näyttää viime sinä päivinään, ennen Ponssen tuloa.

    Puuki 31.1.2022, 19:25

    Ennen oli täälläkin tapana istuttaa kuusta tiheään, tuhansia  /ha . Mutta ei ole kannattavaa laittaa semmosta summaa taimiin ja istutukseen nykyaikana, koska suuri osa puista on kuitenkin myytävä kuitupuuna.  Tuossaki ruottalaisten  metsässä on jo paljon e-puuta tulossa päätehakkuussa.  On kokemusta samantyylisestä istutuksen lopputuloksesta , kun 1. istutus  oli tehty kotitilan metsään v. -39.  Paljon taimia rivi-istutuksella.  Ei harvennusta kuin vasta viime tipassa ennen kuin suurin osa ehti riukuuntua ja kuivua pystyyn.  Aika paljon häviää tukkipuun määrässä, jos ei harvenneta ainakin 1 kerran kiertoaikana noissa tiheyksissä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 31.1.2022, 19:53

    Jutussa vähän lisää Erikssonien kasvatusmetodista, ’skötselfria skogsbruk’. Puuttuu hyvä suomenkielinen vastine, ehdotuksia? Tämä on mielestäni parempi vaihtoehto kuin jatkuvapeitteinen: kustannuksia säästyy mutta tuotosta tulee julmetusti. Veljekset ovat vuosien varrella kokeilleet muun muassa tammen ja lehmuksen viljelyä. Edelläkävijöitä siis.

    Jutussa puhutaan lehtikuusesta, mutta suunnilleen samat speksit kävisivät käsittääkseni kuuselle, eli 1200 – 1300 tainta istutetaan, noin kolmen metrin välein. Jutussa sanotaan, että sekundääripuu kuusi tarvitsee taimikonhoidon, pioneeripuu lehtikuusi ei tarvitse.

    Huonona puolena näkisin oikeastaan vain puupeltomaisuuden jos viljellään vain yhtä puulajia. Ehkä vielä hitusen parempi sovellus syntyisi jos saataisiin kahden tai kolmen puulajin metsä, jossa puulajien kehitys saataisiin menemään jotenkin yhtä jalkaa. Esimerkiksi Timpan sovellus, jossa istutetaan kuusta ja kylvetään mäntyä on aika hyvä, mutta ihan hoitovapaata metsää ei synny kylvämällä.

    http://www.landskogsbruk.se/skog/tvillingarnas-skotselfria-skogsbruk/

    Kuusiuskova 5.2.2022, 10:55

    Ei taida onnistua suomessa kovin tiheä kuusikko päätehakkuuseen asti, tia ainakin tukkiprosentti jää vähäiseksi. Ja taitaa lumi tehdä tehtävänsä kanssa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.2.2022, 11:02

    Monenko harvennuksen taktiikalla kokeilisitte Suomen oloissa kuusta tai lehtikuusta?  Riippuu varmaan kasvupaikastakin, lehtomainen vai mustikkainen: onnistuisiko mustikkatyypillä 1 harvennuksella ja lehtomaisella 2 harvennuksella?

    sikari 5.2.2022, 12:00

    Eniten vaikuttanee istutustiheys / runkoluku.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.2.2022, 15:08

    Lähtökohtana siis harvempaan istutus, eli tuo edellä mainittu 1200 – 1300 kuten ruotsalaisilla oli. Koivulla sopii myös, mutta männylle ei suositeltava vaan runkolukua pitää olla enemmän. Ruotsin kaksoset väittivät, että puolivarjopuu kuusi kasvaa heillä kyllä tiheänäkin, mutta itsekin pelkäisin enemmän latvusten supistumista kuin harvennuksen aiheuttamia riskejä.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 237)
1 2 3 … 8 9 10 … 22 23 24