Keskustelut Metsänhoito Kuusikoiden kasvu yllättää

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 237)
  • Kuusikoiden kasvu yllättää

    Eteläsuomalaiset kuusikot yllättävät nykyään kasvullaan.

    Omia kuvioita tälta talvelta:

    37 vuotiaan kuusikon kolmas harvennus, poistuma harvennuksissa 180 mottia ja pystyssä noin 250 mottia. Päätehakkuu todennäköisesti noin kymmenen vuoden kuluttua jolloin kuviolla puuta reilu 400 mottia. Kuvion maapohja on lehto (entinen pelto)

    45 vuotiaan kuusikon päätehakkuu, Omt, tuulituhojen takia. Puuta lähtenyt harvennuksen kanssa yhteensä 420 mottia hehtaarilla, myös entinen pelto.

    Oma mielipiteeni on että kuusi kyllä kasvaa eteläsuomessa päätehakkukokoon noin 45-50 vuoden iässä kuhan hoidosta huolehditaan kunnolla. Istutus, taimikonhoito ajoissa, ensiharvennus riittävän ajoissa (noin 20 vuoden iässä ), toinen harvennus noin 30v iässä.

    Mitäs mieltä raati on kuusen tehokasvatuksesta eteläsuomessa?

  • jees h-valta

    Visalle että alv-0 noin parkytätuhatta. Pääosin harvennusta. Päätehakkuuta taisi olla yhden hehtaarin suosarka. Tukkiprossa siski hiukan vaatimaton eli alle 50%:aa. Jätkälle tiedoksi ettei ole kyse mistään nuorista taimikoista. Mutta nuorista metsistä pääosin kyllä. Tosin tuolla huippukasvupaikallakin päätehakkuu hyvin kymmenen vuoden sisään.

    Per Ä Reikäs

    Oi kuusipuu on toki paras kasvamaan

    https://m.youtube.com/watch?v=rv0hfMjD7SU

    Hän joka senkin aikaan saa

    Jätkä

    Jeessin valheitten mukaan Harvainvallassa kuuset ja männytkin kasvavat (Jeessin mailla) – pituutta 1 – 1,5 m ja paksuutta n. kolme senttiä vuodessa! Hybridihaapa puolestaan on kasvanut VAIN 200 kiintoa / ha 20 vuodessa! (Ja sekin on kasvanut Perkeleesti).

    Tomperi

    Tästä on jo vuosia aikaa, mtsänomistajien organisaation metsäinsinööri kehui kuinka hyvin kuusi kasvaa, sanoos jotta 40 vuotta vanha kuusikko jossa ei ole yhtään tukkipuuta eikä oikein vieläkään kannattaisi harventaa kun kertymä pieni.  Maapohjan karuutta epäili syyksi ja taimikonhoito ok eikä ylitiheyttä.  Voishan sitä jatkaa kommentilla että tehdään kuinka herrat määrää, viittaus että samantasosta on tulossa….  En väitä että on kannattavaa mutta onhan sitä kannattavuutta mahdollsita monela tapaa laskea, kiten se että Kemira kannatti myydä Norjalaisille, halavalla.

     

    Tomperi

    Luontovidoita ohjelmia kunkatselee alaskasta ja jopa venäjältä niin kuusipuu näyttäisi kasvavan tosiaan ainoana puuna kun metsästä siirrytään  puuttomille alueille, Suomessa se on pohjosin puu on mänty, että voihan se olla ihan hyväkin ratkaisu että huonoihin kasvuoloihin suomessa viljellään kuusta.

     

    A.Jalkanen

    Kuusella voi tulla ongelmia huonon tuotoksen lisäksi tykkylumen kanssa jos mennään liian pohjoiseen tai korkealle. Meillä metsänrajan muodostaa useimmiten tunturikoivu tai mänty. Kanadassa ja Alaskassa tosiaan usein myös kuusi, mutta se on eri laji, mustakuusi. Venäjällä on paljon vaihtelua lajistossa sen mukaan onko alue mantereinen vai mereinen.

    ”Venäläiset kutsuvat kuusta, mäntyä ja pihtaa kasvavia metsiä mustaksi taigaksi ja lehtikuusia kasvavia vaaleaksi taigaksi.”

    https://www.oulu.fi/northnature/finnish/Suomi/luma3.html

    Puuki

    Suomessakin kasvaa muuten 2 eri kuusilajia , mustakuusen ym. erikoisempien lisäksi.

    Jätkä

    Puuki. Tuo on kyllä totta. Metsäkuusen lisäksi meillä hyvin yleinen kuusilaji on joulukuusi, joka tosin ei enää kasva senjälkeen, kun se on saatu jalkaan ja muuttuu ruskeaksi.

    Siperian kuusi on varmaan tulokaslaji, joka pitäisi hävittää, kuten vieraslajit yleensäkin.

    Perko

    Venäjältä  tuotu ”siperialainen”  on vienyt monelta puut pohjineen ja pirtistä lämmityksen.  Ei oo idästä  muuta korjattavaa kuin aurinko. Semmonen on pohjoinen ulottuvaisuus.

    Puuki

    Lapin kynttiläkuusi on oma alalajinsa eikä ole tuontitavaraa Siperiasta vaikka onkin siperiankuusi nimeltään.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 237)