Ei kannata myydä arvopuita (tyvitukkeja) kuin hyvään , sopivaan hintaan. Sitä odotellessa tehdään jotain muuta kuin puukauppoja.

Viljelykuusikosta voi myydä esim. joulukuusia jo 7-8 vuoden jälkeen istutuksesta.  Joskus ennen niin nuorista taimista olis tullut kork. jotain piipun rasseja mutta jalostetut kuuset kasvaa mahtivauhtia.   Mottihinnat pystymyynnillä niille on jotain 150 €uron luokkaa.

TTL: ”Suhteellisen hyvällä maalla Etelä-Suomessa voisi päästä noin 400 kuutiota/ha. Sitten se näyttää hyytyvän. Poistumaa tulee vuosittain kasvu. Ehkä voisi päästä noin 500 kuutioon, jos viitsisi harvennella puuston niin, että päätehakkuussa puusto olisi ”tasaista” kuution puuta.

Noin minäkin aikaisemmin ajattelin, mutta olen joutunut muuttamaan mielipidettäni. Jos harvennukset tehdään ajoissa, ei kuusikoiden kasvu näytä edes hidastuvan, ja jos maapohja on terve, ei poistumaakaan tule kuin pieni murto-osa vuosittaisesta kasvusta. 500 runkoa / 600 mottia/ha on eteläisessä Suomessa kuuselle sopivilla maapohjilla hyvin saavutettavissa.

Joulukuusia ei välttämättä tarvi muotoilla, jos kasvavat siten että ei tule muotopuolia eikä niin nopeaankaan , että oksia ei ehdi syntyä riittävästi.  Ostaja valitsi ainakin omassa kohteessa viimeksi isohkolta alalta parhaan muotoiset kuuset joita ei oltu leikattu , vain taimikon varhaishoito oli tehty.  Ohjeeksi sanoin vain että ei tee isoa aukkoa taimikkoon .   Viimesenpäälle jos haluaa hienoja kuusia, niin sitten joutuu leikkelemään .  Kun kelpaavat ilmankin niin hyvä niin.

Sellupuuksi kelpaa höttöpuu ihan hyvin . Sitähän puusta vähän tulee, kun jo taimet  kasvaa niin että rutina kuuluu.  Ja koska laadusta ei makseta tukkipuussakaan, niin miksi koettaa  kituuttaa kasvua parempaa laatua tavoitellen.  Paras tapa on nykyään viljellä niin harvaan tukkipuuaihioita , että laatu kestää vielä min. tasolla.  Kuitupuukalikat pääosin luont.  syntyneistä lisäpuista.  Se sopii hyvin kuvioon jossa kuitupuun hinta ei kata kunnolla puukohtaisia istutus-/hoitokulujakaan.

Kuusellakin laatu vaikuttaa tukin pot.arvolisään suht. paljon vaikka vähemmän kuin männyllä mutta sitä saa mitä tilaa, kun ei jalostajat osaa/halua arvostaa arvokkaamman laadun tekijöitä metsäpäässä.

Kyllä tukkilaatuisia puita pitäisi olla ensiharvennuksen jälkeen noin 1000 kpl/ha, eli istuttaa pitäisi hieman enemmän.

Päätehakkuussa pitäisi huonommalla pohjalla väh. 400 r/ha ja oikein hyvissä olosuhteissa MAX 600, mutta kun kasvu on rajua ja sorvi – kertopuuksi kelpaa hieman järempikin, niin päästään aika hurjiin kuutiomääriin. Muistuttaisin tosiaan, kuten Visa sanoi, että ”Kasvu ei ole hidastunut”.Näin tapahtuu, kun hoito on ollut koko ajan hyvää.

Kun vuosilusto on puoli cm jostain tyvitukin latvapäästä mitattuna, on paksuuskasvu sentin vuodessa, eli 60 vuotias puu on 60 cm. Silloin ei tuhat kuutiota / ha  ole vain kaukainen haave.  Mutta siihen ei päästä, jos kaikki hoitotoimenpiteet – taimikon perkauksesta lähtien, jätetään tekemättä.

Mietin tuossa aamukävelyllä, että ketjun kasvuluvuthan johtavat myös mielenkiintoisiin mahdollisuuksiin metsätilojen hinnoittelussa.

Ilmeisesti kiertoajan yli on mahdollista saada vuosikasvuksi yli 10 kuutiota vuodessa. Keskimääräinen myydyn puun hinta voisi olla nykyhinnoilla noin 50 euroa/kuutio. Kuutiothan sijoittuvat suurelta osin päätehakkuisiin. Eli metsähehtaari tuottaa kassavirtaa tällöin 500 euroa/ha keskimäärin kiertoajan yli vuosittain nykyhinnoilla.

Puun hinta on noussut ”pitkällä” tarkastelulla noin 3 % vuosi. Laskin tämän viimeisen 30 vuoden hintasarjoista. Tasoittamalla hintasarjaa, ei siis suoraan tietystä vuodesta tiettyyn vuoteen. Vaikka täälläkin sanotaan, että ei ole noussut ollenkaan (ehkä itsekin), niin keskihinnat näyttävät noin 3 %:n vuosinousua. Poikkeus tietysti on kuusikuitu.

No – nyt jos investoi metsähehtaariin sitten rahaa, minkä korko on alle 3 %, niin voi kysyä paljonko siitä kannattaa maksaa.

Osakesijoituksissa viisaat (teoreetikot) hinnoittelevat osakkeen osinkovirran nykyarvona. Tulevaisuuden osingot diskontataan nykyhetkeen käytettävällä laskentakorolla.

Mitä tapahtuu, jos osingot nousevatkin nopeammin, mitä laskenkorko on? Pienillä firmoilla tämä on mahdollista, koska ”universumi” ei tule pitkälläkään ajalla rajoittamaan, jos busines todella luistaa. Suuret firmat (toisaalta huikea kasvunopeus) tietysti törmäävät kysyntäkattoon monopoliasemassakin.

Yritin kysyä ratkaisua tähän ”ikuisuusongelmaan” joskus mm. prof. Puttoselta. Hän ei ilmeisesti osannut vastata tai sitten ajatteli kysyjän olevan harhateillä.

Verrattuna ilmansuodattimien valmistukseen kuusenkasvatus on kuitenkin huomattavasti ennakoitavampaa sanotaan seuraavaksi 60 vuodeksi. Osingot eivät tietysti tule joka vuosi paitsi tietysti siinä tilanteessa, että on pari hehtaaria jokaista ”ikäluokkaa”.

Alkuperäiseen ongelmaan eli mitä siitä kuusentaimikosta kannattaa maksaa voi miettiä ratkaisua, jos 60 vuoden päästä puuston kuutiohinta hipoo 500 euroa (3 %:n  vuosinousu) ja rahoitus on 60 vuodeksi alle 3,0 %:n korolla.