Keskustelut Metsänhoito Kuusikoiden kasvu yllättää

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 237)
  • Kuusikoiden kasvu yllättää

    Eteläsuomalaiset kuusikot yllättävät nykyään kasvullaan.

    Omia kuvioita tälta talvelta:

    37 vuotiaan kuusikon kolmas harvennus, poistuma harvennuksissa 180 mottia ja pystyssä noin 250 mottia. Päätehakkuu todennäköisesti noin kymmenen vuoden kuluttua jolloin kuviolla puuta reilu 400 mottia. Kuvion maapohja on lehto (entinen pelto)

    45 vuotiaan kuusikon päätehakkuu, Omt, tuulituhojen takia. Puuta lähtenyt harvennuksen kanssa yhteensä 420 mottia hehtaarilla, myös entinen pelto.

    Oma mielipiteeni on että kuusi kyllä kasvaa eteläsuomessa päätehakkukokoon noin 45-50 vuoden iässä kuhan hoidosta huolehditaan kunnolla. Istutus, taimikonhoito ajoissa, ensiharvennus riittävän ajoissa (noin 20 vuoden iässä ), toinen harvennus noin 30v iässä.

    Mitäs mieltä raati on kuusen tehokasvatuksesta eteläsuomessa?

  • jees h-valta

    Eipä ole varmasti liikoja sinne yrittänytkään.

    A.Jalkanen

    Kiitos Jätkä pohdinnoista. Tuo kolmen tukin sääntö pätee joskus jossain, jossain toisaalla niin monta ei saa vaikka kuinka pitkään odottelisi. Ehkä tukin määrää olennaisempaa on kuitenkin tässäkin talous: korvaako suurempi tukin kokonaistuotos (koska viimeinen harvennus on yläharvennus eikä alaharvennus ja tukkia tulee enemmän jo siinä plus päätehakkuu) sen että päätehakkuu lykkääntyy.

    Jätkä

    Jos metsätyyppi on VT – tai karumpi, niin nykytahdilla siinä ei oikein kolmen täyspitkän tukin pituuksiin päästä.

    Tahti muuttuu jo Mt:llä ja siinä kohoaisi helposti neljän tukin kuusikko.

    Evolla teimme harjoitustyönä männikköä, jossa sai ilman ihmettelemistä pätkäistä kolme 22-jalkaista tukkia ja sen jälkeen mitan kanssa  (15 metrinen  mittanauha) -Millaisia tukkeja tulee lopuista, tuleeko 2 – vai 3 kpl.

    Tukit 2 – ja 3 olivat käytännössä saman paksuisia molemmista päistä.

    Jo Etelä-Pohjanmaalla päätehakkuulla tukkipuut ovat kahden tukin  runkoja. Ostaja saa hyviä sahatukkeja, kun on vain tyvitukkeja ja terveoksaisia latvatukkeja.

    Tolopainen

    Jätkä taas hakkuulla, vaikka tällaiset helteet, on se kone.

    Visakallo

    Todennäköisyys saada kuusikot pysymään terveinä on suurin silloin, kun hoitaa ja harventaa ne ajoissa. Silloin niiden kasvu yleensä yllättää, ja ne tulevat päätahakkuuseen riittävän nuorina ja elinvoimaisina. Kaikki muu onkin sitten selittelyä tai ei liity koko aiheeseen.

    Puuki

    Yläharvennus kuusikossa onnistuu, jos metsä on hyvin hoidettu ennen sitä.  Esim. Ruotsissa on tehty tutkimusta ensiharvennuskuusikoiden erilaisten harvennustapojen ja – voimakkuuksien vaikutuksesta kasvuun ennen seuraavaa harvennusta (Karlsson & Eriksson 1997 ; Ei isoja eroja kasvussa lievän alaharvennuksen ja yläharvennuksen välillä.Paitsi E-Ruotsissa n. 12% ero alaharvennetun hyväksi) .  Mutta parempi kohta yläharvennukselle on usein vasta myöhemmässä (2.) harvennuksessa. Hakkuutulot paranee ja aikaistuu.   Varsinkin NNA:a  laskettaessa tilanne muuttuu selvästi sen mukaan   mitä  harvennustapaa on oletettu käytetyn tasaikäsen metsän harvennuksilla.

     

    Puuki

    Kuusikon heikko kasvu voi yllättää nyt kun on jo jokin aikaa E-Suomessa varsinkin pitänyt uudistaa kuivahkoja kasvupaikkoja kuuselle, ja onhan sitä jk:akin alettu vähän lisätä.    Männylle sopivilla paikoilla kuusen kasvu on hidasta mäntyyn verrattuna  myöhemmin tulevan parhaan vuosikasvuajan takia (on sitä aina myöhemmässä) ja kuuselle liian karun kasvupaikan takia myöhemmin.

    Jk:n harveikkohakkuut vähentää puolestaan puiden kok.kasvua  metsän vajaatuottoisuuden takia.   Norm. harvennus kuusikossa voi parhaassa tapauksessa  toimia niin hyvin , että kasvutaantumaa ei tule käytännössä ollenkaan mutta se edellyttää hyväkuntoista kuusikkoa jota ei   hakata liian harvaksi .

    Perko

    Optimointia; liian harvaa tai – tiheää niin ei hyvä.  Missä tiheydessä on se paras eurokasvu eli tuottavuus?   Millä mallilla  mo saa  parhaan tilin 20 vuodessa ja  milloin seuraava tuttava hakkuu?    On muuten aika kuivaa.

    A.Jalkanen

    Nyt on Perko oikeilla jäljillä tai ehkä ei sittenkään… 20 vuotta on liian lyhyt aika optimointiin metsätaloudessa, sehän on vasta kiertoajan kvartaali tai korkeintaan kolmannes. Jatkuvapeitteinen kasvatus sopii kyllä niille, jotka haluavat maksimoida omat hakkuutulonsa mutta jättää jälkeläiset mopen osille.

    Puuki

    Pittää korjata vähän : Siis kuusikon paras ha-vuosikasvuaika tulee yleensä myöhemmin kuin männyllä mutta jalostetulla kuusella ja luont. männyllä voi se ero olla olematon.

    Kuusen kasvatusta ja kuusikkojen harvennuskertoja pitäisi pystyä nykyään vähentämään eikä lisäämään kuten käy yleensä jk:a harrastettaessa.   Jos aattelee vaikka NNA-laskelman perusteita ja sen  perusteella tehtyä suositusta jk:aan ,niin erikoiseltahan se alkaa tuntumaan.   Vai miten sopii yhteen käytännön metsätalouden kannattavuuden arvioinnin kanssa esim. näpeissä olevien hakkuutulojen siirto edellisen kiertoajan tuloiksi tai loppumattomien peräkkäisten kiertoaikojen summafunktio aina samoilla oletuksilla, kun esim. puun kantohinnat vaihtelee kuitenkin jonkin verran  jo 10 vuodessa ?

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 237)