Kyllä ne kuusikot saattaa yllättää. Meillä tuli Pohjois-Karjalassa 2007 ensiharvennukseen v 1970 kuuselle istutetut entiset pellot. Oli sitä harvennusta pohdittu jo pidempään, mutta asiantuntijat aina toppuutteli, että pitää vielä karsiintua. No kaikki katselivat sitä vaan pihasta ja harvennuksesta tuli 110 m3/hehtaari kuusia ja käytännössä joka rungosta yksi tukki tyvestä.

Nyt mulla toisaalla menossa 12 ha harvennus, josta ensiharvennusta pari ha. Arvio oli vajaa 700 m3 kertymää ja nyt kun toista viikkoa ovat kahdessa vuorossa hakanneet, niin jo kertymä sen 1000 m3 ja vielä arviolta 5 koneen koneen vuoroa jäljellä.. Ja tuossakin on kuusi se suurin yllättäjä, vaikka toki muutakin puuta tulee arviota enemmän. Tämä harvennus on Uudellamaalla.

Selailin Paikkatietoikkunan latvamallia Puolangan puolen Paljakan luonnonpuistosta, jossa pitäisi tietojen mukaan kasvaa 40 m pituisia kuusia. Paljakan ympäristön rinteissä 250…320 m korkeudessa merenpinnasta aika yleinen mitta näkyy olevan n.30 m. Pisin kuusi Mustarinnan ja Jyrkkätörman väliltä n.320n korkeudessa löytyi 38,7 m kuusi.

Visfalla on ja kasvaa enemmän kuin Antonilla.

Leena

Paljakan huipulla 360 m mpy on näkötorni ja vanhaa järeää kuusikkoa n. 20 m ja yli, jossa kuusten latvat alkavat jo kuivua. Vieressä oli uudistusala nuorempaa kuusikkoa ehkä 1 ha verran, jossa kaikki latvat olivat lumen katkomia. Muualla en nähnyt samanlaista tuhoa, kun viime kesänä kävin. Luonnonpuiston ulkopuolella metsät olivat ihan normaalin näköiset ja hyväkasvuisia Paljakan päälläkin. En tosin löytänyt noita  pitkiä kuusia, mutta alempana  200..230 metrissä kuuset (25…30m) olivat nuorempia ja latvakasvuakin oli eikä kuuset juuri eronneet Keski-Suomen vastaavista 300..500 m3/ha.

Yleensä koillismaalla noissa korkeuksissa kuusen pituus on max. 10 metriä ja lumi raiskannut ne pahasti. Kuitenkin sopivassa ravinteikkaassa rinteessä kuusikin voi kasvaa hyvin, jos se sisältää esim. lähteitä. Näistä voi löytyä jättipuitakin.