Keskustelut Metsänhoito Kuusikoiden kasvu yllättää

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 237)
  • Kuusikoiden kasvu yllättää

    Eteläsuomalaiset kuusikot yllättävät nykyään kasvullaan.

    Omia kuvioita tälta talvelta:

    37 vuotiaan kuusikon kolmas harvennus, poistuma harvennuksissa 180 mottia ja pystyssä noin 250 mottia. Päätehakkuu todennäköisesti noin kymmenen vuoden kuluttua jolloin kuviolla puuta reilu 400 mottia. Kuvion maapohja on lehto (entinen pelto)

    45 vuotiaan kuusikon päätehakkuu, Omt, tuulituhojen takia. Puuta lähtenyt harvennuksen kanssa yhteensä 420 mottia hehtaarilla, myös entinen pelto.

    Oma mielipiteeni on että kuusi kyllä kasvaa eteläsuomessa päätehakkukokoon noin 45-50 vuoden iässä kuhan hoidosta huolehditaan kunnolla. Istutus, taimikonhoito ajoissa, ensiharvennus riittävän ajoissa (noin 20 vuoden iässä ), toinen harvennus noin 30v iässä.

    Mitäs mieltä raati on kuusen tehokasvatuksesta eteläsuomessa?

  • puhveli

    Itsellä oli viime kesänä ensimmäiset tähtikirjaaja tai monikirjaajatuhot.

    Alue n.5 ha  kasvupaikka huonolaatuinen  Mt. Olin tehnyt kuusikon harvennuksen n. 5 vuotta sitten. Lokakuussa  2021  huomasin latvasta n.5-7 m kuivahtaneet kuuset osa niistä kokonaan kuivahtaneita yhteensä  n. 90 kpl. Tein kuviolle päätehakkuun talvella 2022. Lahopuuta kertyi n. 20 mottia.

    Jätkä

    Siis neljä kiintoa / ha. En pitäisi määrää kovasti isona. Pikkutukkikokoa rungot. ”Sirppihallaksi” sanottiin ennen tuollaisen keskenkasvuisen metsän avohakkuuta, mutta jos on vaara, että vaiva etenee, niin paree noin.

    Puuki

    Kesän kasvu saattaa kuusikoissa taantua varsinkin tuoretta kangasta kuivemmilla kasvupaikoilla  nyt , kun kuivuus vaivaa.  Viime kesänä oli vastaava n. 1 kk aika jolloin ei juuri satanut.  Ötökkätuhot lisääntyy myös paikoin.   Mänty pärjää kuusta paremmin nykyoloissa.

    Tomperi

    ja saksassa ne hillitasee yksittäisen puun kasvua suurella runkomäärällä ja eivät viitti tapella heinittymisen kanssa niin kiertoaika 200 vuotta, ja vuosikasvun luston paksuus noin 2 mm,

    se se vasta kannattaa kun puut myydään laadun mukaan, tienvarsikaupoilla, näin tiedän tapahtuvan eteläisessä Saksassa, tällainen kuusipuu kelpaa arvokkaisempiin kohteiosiin kuin valumuoteiksi taikka tellinkipuuksi tai verhoilulaudaksi, ja älkää kyselkö montako harennuskertaa, monta.  Eteläisimmässsä Saksassa olen nähnyt näin tehtävän.

    Puuki

    Miksi kasvattaa laatupuuta pitkällä kiertoajalla, kun sen kasvatuksesta ei makseta mitään lisää kustannusten maksajille meillä ?    Joku vie välistä ne lisäeurot laatutukin lisäarvosta joka ei ole hävinnyt minnekään niistä kotimaisista metsistäkään joissa vielä on laatupuuta jäljellä.  Päinvastoin ; kun puut kasvaa sopivan hidaskasvuisella alueella/kasvupaikalla joutuu kasvattaja kustantamaan pidemmän kuljetusmatkankin markkinoille kantohinnassa.      Laatutekijät vaikuttaa paljon saheissa (ja myös vanereissa) rakennussahatavaran arvoon;  jos laadun tuottamisesta ei makseta sille kuuluvaa korvausta, laatu alkaa heikentyä automaattisesti.

    Heinittyminen ei ole mikään iso ongelma kuusta harvaan istutettaessakaan, kun hoitaa homman oikein.  Nopea kasvatus vähillä kuluilla  on valttia.  Määrä korvaa siis laadun jatkossa , kun kaikki kustannukset on nousseet mutta puun hinta ei.

    A.Jalkanen

    Metsäasiantuntijat-ryhmässä epäiltiin, että yläharvennus voi alentaa kasvua. Muistaako tuotosasiantuntijamme Puuki tähän tutkimuksia? Mielikuvani on että viimeinen harvennus voidaan latvuksiltaan hyväkuntoisessa metsikössä (mä tai ku) tehdä yläharvennuksena ja toimenpide voi joskus lisätä kiertoajan kokonaistuotosta.

    Petkeles

    EDIT

    Apli

    Lohduksi kaikille kuusikoiden omistajille ensiviikolla sataa ja viilenee jälleen.. Kuusikot ovat kasvaneet hienosti tänäkin kesänä! Mitä tulee omaan metsänkasvatukseen niin lisään jatkossa kuusi/mänty sekametsiä puhtaiden kuusikoiden sijaan se onko järkevää, aika näyttää…

    Visakallo

    Oletko Petkeles hieman kateellinen niille, joilla on kirjoittajanlahjoja ja omaavat myös tieto-taitoa metsäasioihin? Ilmaisutyylilläsi olisi aika vaikeaa pärjätä nykyisessä työelämässä.

    Jätkä

    Anneli. Kysyt asiaa, joka pitäisi sinun tasoisellesi tiedehenkilölle olla itsestään selvä.

    Noille tolloille, jotka eivät tätä ymmärrä, kertoisin, että yläharvennus kohdistetaan puihin, jotka ovat päävaltapuita, eli pisimpiä. Jäljelle pitää jäädä täystiheä metsä, eli ei harvenneta liikaa.

    Jälkeenjääneet valtapuut tai lisävaltapuut ovat kuitenkin hidaskasvuisempia, koska eivät ole päässeet päävaltapuiksi.

    Harvennustapa pidentää kiertoaikaa, mutta se kasvattaa kokonaiskertymää.

    Siis uudistushakkuu siirtyy 15 – 20 vuotta eteenpäin. Jos yläharvennuksen kantohinta on kympin verran alempi kuin avohakkuun, kannattaa laskeskella, kumpi on parempi.

    Kuitenkin vierastan ajatusta, että päätehakkuu tehdään metsään, jossa järeimmistä tukkirungoistakaan ei saa edes kolmea tukkia.

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 237)