Keskustelut Metsänhoito Kuusi / mänty sekametsä MT pohjalle

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 70)
  • Kuusi / mänty sekametsä MT pohjalle

    Minulla on ollut viime vuosina tapana uudistaa lahovikaiset MT pohjan kuusikot kuusi / mäntysekametsäksi. Rehevimmät osat kuviosta kuusta 2/3 ja loput mäntyä, vähemmän rehevät osat toisin päin. Taimia istutetaan vähintään 2000kpl/ha.

    Koivua en halua kasvattaa, joten olen päätynyt sekametsäratkaisuun juurikin tuon tyvilahon uusimisriskin takia. Idea on ensiharvennuksessa suosia kuusta, mikäli tyvilahoa ei löydy. Jos löytyy, niin tällöin painotetaan mäntyä. Lisäksi olen ajatellut em. sekametsätyypin olevan myös turvallisempi mahdollisten kirjanpainaja yms. tuhojen kannalta.

    Mitä riskejä näkisitte tuossa? Onko mahdollista, että ensiharvennuksen kantohinta olisi huonompi, kun korjuussa onkin kahta eri puutavaralajia yhden sijaan?

  • Pete

    Männyn, oksikkaankin, tukkiprosentti on todennäköisesti korkeampi kuin koivun kunhan runko on riittävän suora ja järeä. Koivikon päätehakkuussa saa olla tyytyväinen jos tukkiprosentiksi saa 50. Riittävän järeässä männikössä se kohoaa käytännössä aina aivan vertailukelpoisiin lukemiin kuusikoiden ja ”männyn maan” luontaisten/kylvettyjen männiköiden kanssa. Usein korkeammaksikin jos vain järeyttä on reippaasti.

    Omakohtainen 4,2ha koe-ala on menossa Keski-Suomessa. Heikohkolle MT-pohjalle istutettiin 2011 keväällä 1200 mäntyä ja 1000 kuusta hehtaarille. Kaksoisvakkaa ei ollut käytössä ja metsäpalveluyrittäjä antoi palautetta, että mäntyä ja kuusta ei pysty samalla kertaa vakkaan laittamaan (tai pikemminkin taimien ottaminen oli kuulemma hankalaa) joten ohjeistin, että istuta sitten aina joka toinen vakallinen kuusta ja toinen mäntyä. Seurauksena se, että männyt ja kuuset tuli hieman ryhmiin ja osittain ”nauhamaisesti”. En ole ehtinyt palstalla käydä viime kevään jälkeen. Silloin taimet olivat jo osin reilusti yli metrin mittaisia, varsinkin männyt. Mielenkiintoista nähdä miten tämä kehittyy.

    Viereinen 15 vuotias kuusentaimikko antaa selvää merkkiä siitä, että mänty on kyseisellä pohjalla parempi valinta, luontaiset männyt ovat keskimäärin selvästi istutuskuusia pidempiä. Vanhassa ja uudessa metsäsuunnitelmassa pohjaksi on merkattu mt ja sitä se minunkin mielestä on, mutta sen karumpaa laitaa. Alueen hirvikanta vaikuttaa turhan isolta joten tein nyt tällaisen sekaistutusratkaisun. Saas nähdä koska hirvet pistää männyt matalaksi. Tulevana kesänä teetän jokatapauksessa varhaisperkauksen.

    Petkeles

    Sehän on selevä että karkeella ämteellä tekköö petäjällä tiliä!

    A.Jalkanen

    Viimeisimmässä Metsälehdessä oli juttu koivikon päätehakkuusta, jossa tukkiprosentti oli 66.

    Pete

    Varmaan aika moni meistä (kaikki?) on myynyt päätehakkuita joissa tukkiprosentti on yli 80, ainakin Väli- ja Keski-Suomessa metsää omistavat (poislukien Harjavalta), mutta kuinka moni on myynyt koivikon jossa tukkiprosentti on 66? Minä en ole myynyt ja parin kuukauden takaisen koivikon päätehakkuun jälkeen en tule siihen omana elinaikanani pääsemään ellen sitten tule ostaneeksi hyvää koivikkoa. Se minun paras koivikko nimittäin hakattiin nyt ja siinä päästiin 56 prosenttiin. Pettymyshän se oli ja ei auttanut vaikka koivuvanerinvalmistaja sen hakkasi.

    Hyvin hoidetusta 50v istutuskuusikossa tukkiprosentti on parempi kuin hyvin hoidetussa istutuskoivikossa ja paremman prosentin lisäksi sitä tukkia kertyy enemmän. Eli sikäli kuusikon kiertoaika poikkea koivikosta. Se on sitten asia erikseen kannattaako kuusikkoa hakata kesken arvokasvun. Jeessi on päätynyt raakapuumarkkinan suhdanneennusteessaan siihen, että koivutukin hinta menee kuusitukista ohi. Minä en siihen usko, mutta se näkee ken elää.

    Visakallo

    En tiedä, mistä Jesse noita puun hintoja oikein katsoo ja mistä hän laatii nämä tulevaisuuden hitaennusteensa.
    Ainakin minä näen tilastoista, että kuusitukin hinta on ollut nousussa ja koivutukin laskussa.
    Eroa täällä Etelä-Suomen alueella on jo liki 15 euroa motilta!
    Samaan suuntaan mennään myös kuitupuilla.
    Minullehan on jokseenkin sama, kummin päin hinnat menevät, sillä koivikoitten osuus on kasvanut metsissäni jo lähelle kuusikoiden ja männiköitten pinta-aloja.
    Tähän asti viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana kuusi on antanut selvästi paremmat mottimääräiset ja taloudelliset tuotot kuin koivu.
    On mielenkiintoista nähdä, mitä tulevat ajat tuovat tullessaan.

    Korpituvan Taneli

    Petkeles tuolla sanoi: ”Kaaheen hyvin kasvaa näre kuivalla kankaalla”.
    En tiedä onko minulla kielivaikeuksia, mutta jos tuo tarkoittaa tätä: ”oikein hyvin kuusi kasvaa kuivalla kankaalla”, niin sitten ”kuiva kangas” tarkoittaa Savossa ja Pohjanmaalla aivan eri asiaa.
    Eipä olisi ensimmäinen kerta, kun käsitteet eroavat eri maakunnissa. Olihan muinoin lukijan kuvissa kuva otsikolla mätästettyä turvemaata, kuitenkin kaikissa laikuissa oli reilusti kivennäismaata pinnassa.
    Olisi hyvä jos joku tekisi sanakirjan jossa olisi tietoa tälläisten sanojen kuin kuiva kangas ja turvemaa merkityksestä maakunnittain.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Puuntakusen hintahämmästelyyn että ainut ja oikea on koko maan keskikantohinta vertailtavaksi. Ja sitä julkaisee aivan tämä meitin Metsälehti ja siellä koivutukin ja kuusen eron viimeinen noteeraus olisi sellainen kuin 12,42 . Ja koko maan keskikantohinnassa ero on selvästi jo pitkän aikaa kutistunut. (Katso mieluummin lukulaseilla, niin minäkin teen)

    Visakallo

    Olen Jesse sen verran pieni metsäomistaja, etten myy puita koko valtakunnan alueella, ainoastaan Eteä-Suomessa, joten luonnollisesti seuraan hieman tarkemmin oman alueeni hintakehitystä.

    Anton Chigurh

    Tanelille (miksi ei muillekin):

    kun savolainen sanoo:

    ”Kaaheen hyvin kasvaa näre kuivalla kankaalla”,

    niin se tarkoittaa, että se ei siellä kasva. Mutta kun niitä on pakko sinne istuttaa. Jo miljoona hehtaaria. Ja lisää tulee koko ajan. Sorkkaeläinlaidunnuksen (sen holtittoman) takia.

    Korpituvan Taneli

    Eli Antonilla on sama käsitys kuivasta kankaasta kuin minullakin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 70)