Kyllä nuo Jätkän kommentit aivan puhtaasti nyt oikeanlaisia ovat. Ja mitä hintaan tulee olemme kuitenkin koivutukilla ainoana puulajina nähneet viimevuodet aika tasaista nousua. Aivan toisin kuin kuusella ja männyllä jotka taas pikkuhiljaa laskettelevat alas. Ja kun kuusen ylitarjontavaiheen pahimpaan aletaan muutaman vuoden päästä tulla on hinnan alamäki jyrkkenevää laatua. En pidä mahdottomana etteikö koivu ajaisi jo lähivuosina tasoihin. Hogin linja on yksipuolisen riskialtis kuten valtaosiltaan koko metsäkansalla. Mitä monipuolisempiin metsiin päästään sitä terveempiä ne ovat.

Kurkistin Luken mittaustuloksia, jotka ovat ainakin suuntaa-antavia, onhan siihen ympätty myös entinen Metla.
Otin artikkelista ainoan sellaisen vertailun, jossa samassa paikassa oli kuusi ja koivu.
Paikka on Punkaharju ja paksuuskasvu oli 2014 ollut kuusella 2,5 mm ja koivulla 5,5 mm.
Metsätyyppi on OMT.
On kai tuo jonkinlaista suuntaa antava, vai mitä?

Varmasti ihan totta tuo mitä Jätkä kertoi.
Lisäsi pitää ottaa huomioon kuusikon ja koivikon erilaiset runkoluvut.
Kasvu mottia / ha on se mitä verrataan.

Jessen ”koeala” on taas aivan omalukunsa ja painii omassa sarjassaan.

Keskimääräiselle ja hiukan heikommalle mt:lle aivan harkitsemisen arvoinen vaihtoehto on männyn istutus jos vain hirvitiheys antaa myöten. Istutusmännikön kehitys on suorastaan huimaa, vetää vertoja rauduskoivulle. Varsinkin mt:n karumpi laita ja alueet joilla peruskallio on lähellä sopivat männylle oikein hyvin. Valtaosa aikaisemmin kauhistelluista ”räkämänniköistäkin” hakataan kahden harvennuksen jälkeen tukkileimikoina.

Väitän, että mt-pohjan istutusmännikkö ensiharvennetaan jopa kymmenen vuotta vastaavaa istutuskuusikkoa aikaisemmin ja etumatka säilyy kiertoajan loppuun. Toisaalta hyvää kakkosharvennettua männikköä voi kasvattaa vaikka satavuotiaaksi. Ja se toinen harvennus voi olla yläharvennus jos sellainen kiinnostaa. Männikön alle saa myös kuusentaimikon samalla todennäköisyydellä kuin koivikkoon.

Kuusen juurikääpä ei tartu mäntyyn joten siinäkin mielessä mänty sopii kuusikon jälkeen kasvatettavaksi.

Anton saa itkupotkuraivarit kun puhutaan kuusen viljelystä kuusen jälkeen, mutta ihan turhaan. Kun se lahokuusikko on sitten kasvatettu toiseen kertaan, niin voihan sen sitten tuleva sukupolvi laittaa superjalostetulle koivulle, h-haavalle tai vaikka eucalle. Aurinko nousee idästä seuraavanakin aamuna.

Mulla on Keski-Suomessa 50 vuotta sitten istutettu kuusikko MT-pohjalla, jossa on mäntyjä paikoin melko paljon sekapuuna. Pari vuotta sitten poistin harvennuksessa suurimpia noista noin 50 vuotta vanhoista männyistä. Osassa männyistä kuivat oksat olivat yli 4 cm, yhtään raakkitukkia ei ainakaan kuivaoksan takia tullut, karsin niin tarkoin että oksista tuli tuoreoksia.

Ja vaikka poistaisi kaikki männyt jo ensiharvennuksen aikaan, on männyn kasvu niin paljon parempaa että ensiharvennuksen kasvanut mottimäärä tekee sekaistutuksesta kannattavaa, taimikustannus on kuitenkin sama ja kuitujen hinnoissa ei ole niin suurta eroa. Ja hyvällä tuurilla männyistä tulee sitten järeää tukkia väljennyshakkuussa tai päätehakkuussa.