Minulla jäi kaatamatta sähkölinjan vierestä pari kirjanpainajapuuta. Seuraavana vuonna nousivat lähimpiin viereisiin puihin…  Tuli niitä muuallekin mutta selkeästi tähän 7 puun rypäs.

Hesarissa kirjoitetaan ilmaston lämpenemisen vaikutuksista luontoon ja metsätuhoihin. Ja eikös siellä kommenttikentässä joku tarjoa kaikkiin ongelmiin ratkaisuksi jatkuvaa kasvatusta.

Jukka Sippola: Metsänhoitosuosituksissa selkeästi kehotetaan pyrkimään sekametsän perustamiseen ja valitsemaan puulajit maaperän mukaan. Mutta valitettavasti se ei usein onnistu runsaan sorkkaeläinkannan takia. Hirvet ja peurat syövät männyn ja lehtipuiden taimet. Se on johtanut kuusen ylivaltaan ja istuttamiseen jopa liian karuille maille, jossa mänty kasvaisi paremmin – jos se vain saisi kasvaa rauhassa. Tämä unohtuu helposti kommentoijilta, asioilla on loogiset syynsä.

Jukka Oksa: Ei tehdä avohakkuita, niin ei tarvitse mätästää eikä ojittaakaan. Ei tarvitse myöskään istuttaa taimia. Jatkuvapuustoisessa metsässä puut lisääntyvät luonnollisesti. Hirvieläintuhot jäävät myös pieniksi, kun ihminen ei ole sitä yksilajista ”ruoka-aittaa” sinne istuttanut. Eri puulajit kasvavat myös luonnollisesti siihen paikkaan, jossa olosuhteet ovat kohdillaan. Ei siihenkään tarvita ihmisen tekemää valintaa. Toki raivaussahalla voi hieman apua antaa. Sekametsässä myös riskit muille tuholaisille ovat selvästi pienemmät. Uudistamiskustannuksia ei myöskään tule. Tuottoa tulee jokaiselle sukupolvelle, ei vain yhdelle 60-80 vuoden välein. Näin toimimalla luonnon monimuotoisuus on turvattu, vesistöt eivät pilaannu, tuholaiset pysyvät kurissa, virkistys- ja maisema-arvot säilyvät ja taloudellinen toiminta on kannattavampaa.

Kommentoin:

”Valitettavasti juuri mikään jatkuvan kasvatuksen lupauksista ei pidä paikkaansa. Kts. lähemmin blogikirjoitukseni: Miksi avohakkuita tarvitaan.

Timo Tikka havainnollisti metsän sukkessiota ja kaipasi kasvatusohjeita jalopuille. Jalopuille hyvä lähde on puuproffan lajitieto.

Metsän sukkession viimeaikainen tutkimus on tarkentanut käsitystämme siitä. Jokaisella alueella on oma sille ominainen häiriödynamiikkansa, joka riippuu alueen ilmastosta, maaperästä ja puulajeista. Meidän alueellamme kosteissa ja rehevissä kasvupaikoissa metsä uudistuu luonnontilassa usein yksittäisten puiden kuolemisen kautta ja vastaavasti kuivilla ja karuilla kasvupaikoilla pienialaisten pintakulojen kautta. Harvemmin tulee isompi häiriö (hyönteistuho tai myrsky), joka johtaa monen puun kuolemaan samanaikaisesti.

Lehtipuut ja mänty ovat valopuita joiden uudistuminen ei onnistu hyvin jatkuvapeitteiseen metsään. Sen sijaan puolivarjopuut kuten kuusi, lehmus ja tammi uudistuvat.

Luonnonmetsässä myös nuorissa sukkessiovaiheissa on paljon lahopuuta. Talousmetsäänkin, jopa aukoille, tulevat tutkimusten mukaan Eeron kaipaamat lahopuuta suosivat lajit ainakin osittain jos lahopuuta lisätään. Luonnonmetsien ominaispiirteitä lisäämällä autetaan metsien uhanalaisia.

Avohakkuista ei ole tarpeen luopua vaan luonnonmetsille ominaista peitteisyyttä saadaan lisättyä muilla keinoin. Esimerkiksi se, että avohakkuut eivät ole nykyään täysin puuttomia, auttaa sienilajiston säilymistä. Maltillinen jatkuvapeitteisyyden lisääminen olisi myös eduksi esimerkiksi ojitetuilla soilla ja vesistöjen suojakaistoilla.”

https://www.hs.fi/tiede/art-2000010699539.html

En lähtisi pystypuita myrkyttämään, ohiruiskutusta tulee varmaan enemmän, kuin kohteeseen osuvaa, ja ainehan tappaa kaiken, eikä vain tuholaisia. Myrkyn kanssa voisi ehkä tehdä niin, että kaataa muutaman syöttikuusen ja myrkyttää ne. Ensimmäisenä ne kaatuneisiin iskee. Mutta jos invaasio käy pahaksi, niin ei siinä auta kuin katkaisuhoito. Itsellä on parhaassa kasvussa oleva kuvio, josta on neljän vuoden sisään parisenkymmentä runkoa joutunut ottamaan porien iskettyä. Nyt loppukesästä käydessä en huomannut uusia tuhoja, mutta vielä ei voi huokaista. Muutaman sadan metrin päässä on tehty iso aukko, sen laidasta on kyllä evästä löytynyt, mutta ne ei ole minun maita.

Feromoniansoilla saa runsaasti pyydettyä tuholaisia, säiliön pohjalla voi olla senttitolkulla raatoja, mutta voiko käydä sitten niin, että feromonit vetää lähiseudun kuoriaiset siihen omaan metsään?