› Keskustelut › Metsänhoito › Kuusi kuivahkolla kankaalla

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 46)
1 2 3 4 5

  • Kuusi kuivahkolla kankaalla

    Lähetetty: 22.10.2016, 08:55

    Metsäkauppojen yhteydessä tuli omistukseen noin 3 ha ala, mihin on istutettu kuusta. Taimikosta noin puolet on 10-vuotiasta ja toinen puolet 5-vuotiasta. Kasvupaikka on VT-kangas. Edellinen omistaja kertoi päätyneen ratkaisuun hirvituhojen välttämiseksi.

    Vuosikasvut ovat kuusella toistaiseksi erinomaisia. Kirjallisuus usein kertoo, että puhdas kuusikko kasvaa kuivemmalla maalla ensiharvennukseen hyvin, mutta sitten ravinteet jäävät vähäiseksi ja kasvu tyrehtyy. Omakohtaista kokemusta puhtaasta kuusikosta ei ole. Kysymys kuuluukin, että onko jollain omakohtaista kokemusta kuusikosta VT-kankaalla?

    Kyseiselle alalle on luontaisesti noussut mäntyä, koivua ja haapaa. Kohtapuolin pitäisikin tehdä valinta mennäänkö eteenpäin istutetuilla taimilla vai sekametsällä.

    Tekijä
    Näätä
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Pete 24.10.2016, 23:30

    Omalle kohdalle ei ole osunut vain 2mottia kasvavia kuvioita lukuunottamatta paria karua paksuturpeista rämettä ja niillehän ei kannata tehdä mitään.

    Aloittaja kyseli vt-kuusikon lannoittamisesta ja se omien kokemusten mukaan todella toimii. Vaikutus ei ole ollut yhtään lyhyempi kuin mt-pohjilla. Todennäköisesti mt:llä saa samalla ttyppimäärällä enemmän lisämotteja kuin vt:llä, mutta vt:llä suhteellinen kasvunlisäys on suurempi. vt-kuusikoissa juttu on nimenomaan arvokasvun kiihdyttämisessä, eli siinä, että ne saa päätehakkuuseen kohtuullisella tukkiprosentilla järjelliseen aikaan. Jos aihiot ovat olemassa, eli siis harvennettu kuitukuusikko, niin on järjenköyhää hakata kuvio aukoksi kuituna ja aloittaa alusta.

    Visakallo 25.10.2016, 04:51

    Olen Peten linjoilla.
    Eihän metsätaloudesta kannata tehdä monimutkaisempaa kuin se on. Tekee kuviolle tarvittavat hoitotoimet ja lannoittaa kerran.
    Kyllä sen parin vuoden kuluttua huomaa, toimiiko se vaiko ei.

    Jätkä 25.10.2016, 06:48

    Gla:lle
    -Metsähallituksessa on tehty , etten sanoisi laajoja lannoituskokeita, joissa monasti lannoitettiin yhtenäisiä alueita aina useita satoja hehtaareita kerrallaan.
    Niiden vaikutuksia mitattaessa selvisi mm se, että toisin paikoin lannoituksen vaikutus näkyi parhaiten ojissa ja vesistöissä ja esinm koivikoissa ei lannoitus auttanut.
    Muutamat mäntykankaat eivät reagoineet lannoitukseen mitenkään ja maaperätutkimus osoittikin, että kasvua rajoittava tekijä oli veden puute.
    Ravinteet valuivat veden mukana vesistöihin.

    Lannoituksia tehtiin moottorikelkoilla ja levittimellä, traktoreilla ja levittimillä, käsinlevityksenä ja lentokoneilla sekä helikoptereilla

    Pete 25.10.2016, 12:36

    Jätkä, miten tämä liittyy nykypäivänä tehtävään lannoittamiseen muuten kuin siten, että huuhtoutumiselle herkkiä karuja pohjia ei lannoiteta (sora- ja hiekkamaat), koivikoita ei lannoiteta (ei kannata nykyisillä hintasuhteilla ja tuskin kannatti joskus muinoinkaan) ja suometsien lannoituksessa ei käytetä vesiliukoista fosforia sisältäviä lannoitteita?

    Typpilannoitukset kohdistetaan tavanomaisille vt ja mt kivennäispohjille ja pk-lannoitus (tuhka) paksuturpeisille typpirikkaille turvemaille. Booria levitetään lisäksi mt-omt taimikoihin ja nuoriin metsiin. Näistä linjauksista poikkeaa vain harva ja isot toimijat eivät ollenkaan. vt-kuusikot eivät ole minun mielestä yhtään sen huuhtoumaherkempiä kuin vt-männiköt. Jos kuusivaltainen metsä kasvaa hiekkakankaalla, niin sitä ei kannata jatko-kasvattaa ja vielä vähemmän lannoittaa. Metsähallituksen maillakin koealoja perustettiin ja paljon, mutta ne eivät olleet satojen hehtaarien kokoisia. Tyypillinen lannoituskoeala oli 20m*20m ja niitä toistettiin aina useampia mahdollisimman tasaisella kuviolla. Lisäksi perustettiin nolla-ruutuja vastaava määrä jotta lannoitusreaktio saatiin luotettavasti mitattua. Näitä koealoja perustettiin 60-, 70- ja 80-luvulla tuhansia eripuolelle Suomea. Lannoitus taitaa olla sodan jälkeisellä ajalla eniten maastokoealoilla tutkittu metsänkasvatuksen menetelmä.

    Jätkä 25.10.2016, 13:45

    Metsähallituksen lannoitukset perustuvat koealoilla saatuihin tuloksiin. Sen lisäksi metsäntutkimuslaitoksella on suomessa tuhansia koealoja, joista osa on tietenkin myös lannoituskokeita.

    Puolukkatyypin mäntykankailla lannoitusvaikutus näkyi selkeästi, mutta kun samalla kuviolla oli kuusikkoa, vaikutus jäi pienemmäksi, samoin karulla paikalla männikössä.

    Joskus oli kymmenen vuoden kuluttua lannoituksesta vaikea erottaa lannoituksen vaikutus.

    Mielestäni, jos lusto on kolmisen milliä ja lannoittamalla se pompsahtaa neljään milliin, on se tukkikokoisessa metsässä hyvä tulos ja antaa nopeasti sijoituksen takaisin.

    pikkutukki 25.10.2016, 14:28

    En pidä järkevänä levittää apulantoja moottorikelkalla , koska kelkkakelien aikaan on usein talvi ja lunta !

    Puuki 25.10.2016, 19:55

    ” Mielestäni, jos lusto on kolmisen milliä ja lannoittamalla se pompsahtaa neljään milliin, on se tukkikokoisessa metsässä hyvä tulos ja antaa nopeasti sijoituksen takaisin.”

    Kyssäri : Mikä on 200 € lannoituskustannuksen tuotto 6 vuodessa ennen päätehakkuuta väljennetyssä männikössä,
    jossa puiden keskikoko on 565 l ja runkoja 450 kpl /ha ?
    Kasvulisäys Jätkän mainitsema 1 mm/vuosi .
    Oletetaan että tukin hinta on 50 € ja kaikki kasvu lisää tukin kasvua.

    Lisäys lähtöarvoihin : puiden pituuskasvu on keskim. 30 cm/vuosi, lannoitetulla alueella 35 cm/vuosi . Kapeneminen
    keskimääräistä.
    Saa arvatakin.

    Jätkä 25.10.2016, 20:12

    Lisäisin tuohon Puukin kommenttiin, että tuossa vaiheessa oletan, että kaikki lisäkasvu, ei vain lannoittamalla saatu, on tukkia ja jopa kuitupuun määrä vähenee vuosittain.

    Tuo lisämilli vuosilustossa olisi laskuperusteissa peräti 33 %:n lannoituslisä.

    Jos päätehakkuuta lähestytään, niin kernaasti lannoituksesta saisi olla mittausten mukaan kahdeksan vuotta.

    rööri roope 25.10.2016, 20:19

    Just j

    Puuki 26.10.2016, 06:10

    Itseasiassa lannoituksen sisäinen korko olisi tuossa tapauksessa yli 40 %.joten ei ole oikein mahdollista suomenniemellä .

    Parhaat tuotot E-Suomessa saattaa olla 20 %;n luokkaa.
    Parhaiten kasvavia kohteitahan ei suositella edes lannoitettaviksi. Niissä ei enää saavuteta lannoituksella tarpeeksi lisäkasvua.

    Sahatavaraksi ja rakennuspuuksi tiiveintä ja parasta laatua syntyy, jos männyn vuosilustot on ~ 1,6 mm paksuja.
    Ei kovin paljon sitä paksumpia eikä ohuempiakaan.

    Lannoittamalla ei parasta laatua tule, mutta kun laatuhinnoittelu on useimmiten tuntematon käsite suurimmalla osalla ostajista ainakin toistaiseksi, niin saahan sillä arvokasvua aikaan sopivilla kohteilla nopeastikin.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 46)
1 2 3 4 5