Keskustelut Metsänhoito Kuusi kuivahkolla kankaalla

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 46)
  • Kuusi kuivahkolla kankaalla

    Metsäkauppojen yhteydessä tuli omistukseen noin 3 ha ala, mihin on istutettu kuusta. Taimikosta noin puolet on 10-vuotiasta ja toinen puolet 5-vuotiasta. Kasvupaikka on VT-kangas. Edellinen omistaja kertoi päätyneen ratkaisuun hirvituhojen välttämiseksi.

    Vuosikasvut ovat kuusella toistaiseksi erinomaisia. Kirjallisuus usein kertoo, että puhdas kuusikko kasvaa kuivemmalla maalla ensiharvennukseen hyvin, mutta sitten ravinteet jäävät vähäiseksi ja kasvu tyrehtyy. Omakohtaista kokemusta puhtaasta kuusikosta ei ole. Kysymys kuuluukin, että onko jollain omakohtaista kokemusta kuusikosta VT-kankaalla?

    Kyseiselle alalle on luontaisesti noussut mäntyä, koivua ja haapaa. Kohtapuolin pitäisikin tehdä valinta mennäänkö eteenpäin istutetuilla taimilla vai sekametsällä.

  • Nimetön

    TÄÄLÄNKIN PÄINKIN ON MONIT KUUSIN,TAIMIT LAITETU LIIKAN LA1HAAN MAAHAN.MINÄKIN OLEN PITÄNTYT LA1TAA VAIKAN,OLEN NÄHTYT ETÄ SUTEKSI MENEE.SANON MINÄ MESTARILE MUTA,MESTARI SANO ETÄ.SITÄ LA1TETAN MITÄ ON,TA1MIN TARHALTAN TULTUT E1,NÄITÄN ENÄÄN VOITA VAIHTETA,MÄNTYSKI.LYÖTÄÄN KUUSIT MAIHIN SEKÄN,LÄHTETÄÄN SITEN SEURAAVALEN TYÖN MAALEN.MUISTAN KUN SAMA OLI VUOSIN, 7KYNENTÄ LUKULA MÄNTYN KANSA.LYÖTIIN MÄNTYN TAIMIJA VÄKEVÄÄN PELTON,MAAHAN MESTARI SANO ETÄ.VAHVA ON MAA KYLÄ TÄSÄ,MÄNTY LIHOO ALTAN A1KAN YKSILÖN.ALKA SINÄ JO ILTANLA TERONTELEMAAN,SITÄ SAHAA ENSIN HARVENTUSTA VARTEN.

    Visakallo

    Lannoitus on aloittajan tapauksessa kannattavaa siinä tapauksessa, jos sillä saadaan kuuset järeytymään kuitukoosta tukkikokoon. Samoja hehtaarimottimääriä ei tietenkään kannata tavoitella kuin kuuselle luontaisesti soveltuvilla pohjilla.

    kuusessa ollaan

    Ehkäpä voisi toimia ratkaisu, että jättäisi hiukan normaalimpaa tiheämmäksi taimikonhoidossa ja katsoisi että mäntyä ja koivua jäisi kohtuu tasaisesti kuviolle n. 1000 r/ha, eli jos on normitiheyteen istutettu, silloin runkoluku olisi 2600-3000 ensiharvennukseen asti. Tiheä kuusitaimikko apupuineen (ilman liiallista lehtipuuta houkuttimena) vähentää hirven kiinnostusta.

    Tiheässä kuuset kilpailuttaisivat männyn pienempioksaiseksi ja hieman etuajassa tehdyssä ensiharvennuksessa poistettaisiin pääsääntöisesti sitten kuusta. Lopputuloksena voisi parhaimmillaan kuusen osuus pudota johonkin 30% tienoille ja niiden kaverina olisi mäntyä ja (toivottavasti) rauduskoivua. Seuraavassa harvennuksessä sitten kituvimmat kuuset pois ja mäntyvaltainen metsä olisi syntynyt.

    Tuntuuhan varmasti hölmöltä kaataa ensiharvennuksessa istutuspuita, mutta jos niiden hyödyksi saadaan hirvituhojen vähentäminen, pitäisi sekin laskea hyötyjen saldoon.
    Nämä ”väärin perustetut” taimikot kuuluvat aina metsänhoidon kuvaan. Oli sitten syynä väärä puulaji, tai vaikkapa muokkausessa/ojituksessa säästämisellä aiheutettu puolittainen uudistuminen. Pahimmillaan ei ole tehty mitään ja tuloksena voi olla puskittunut pihlajaviidakko, joka ei tuota koskaan mitään. Tai, no joskus voi muutama oksainen kuusi löytyä hehtaarilta.

    Jätkä

    On ollut vallassa sellainen käsitys, jonka myös kenttäkokeet ovat vahvistaneet, että kuivahkolla tai kuivalla metsätyypillä ei kannata lannoittaa, koska lannoituksen hyöty huuhtoutuu niistä maalajeista nopeasti pois.

    Tosi paskan levittäminen maastoon näkyy parin vuoden ajan lustojen vahvistumisena, mutta jos kasvu hehtaarilla on ollut 2 kuutiota vuodessa ja se nousee lannoituksen avulla 2,3 kuutioon vuodessa parin vuoden ajaksi, on ero MT:n ja OMT:n puustoissa useita kuutioita vuodessa ja vaikutus kestää kymmenen vuotta.

    Kumpi kannattaa?

    Pete

    En ole tuollaiseen vallassa olevaan käsitykseen törmännyt että vt:llä (kuivahkokangas) lannoitushyöty jäisi pieneksi. Päinvastoin suosituksissa vt-männiköt on nostettu kaikkein kannattavimmaksi typpilannoituskohteeksi.

    Maalajista taitaa olla enempi kyse. Sora ja hiekkamaat ovat sellaisia joissa huuhtoutuminen on todennäköisempää. Näitä ei ole omalle kohdalle osunut. Kallioisia alueita minulla kyllä on. Se on selvää että avokalliota ei kannata lannoittaa. Kalion reunat ovat sitten jo asia erikseen. Huuhtoutumista voi välttää sillä, että levittää oikeaan aikaan eli keski-kesällä.

    Korpituvan Taneli

    Tuo Jätkän tieto pitää varmaan paikkansa, kun on kyse kuivista hiekkakankaista jotka ovat pohjaltaan harvoja.
    Kuivahko kangas ja kuivakangas ovat kuitenkin nimikkeitä, jotkä kertovat, ei vesipitoisuudesta tai maan harvuudesta. Niitä käytetään myös vähäravinteisesta tiiviimpipohjaisesta maasta, silloin tuo lannoituskysymyskin voi olla toinen.
    Minulta löytyy kuivahkoa kangasta, jossa on selkeä ojitustarve.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Puuki

    Kuivahko kangas, kuiva kangas jne. ovat kasvupaikkatyyppejä,
    jotka on yksinkertaistettu metsätyypeistä, joita on paljon enemmän kuin kasvupaikkatyyppejä.
    Kasvupaikkatyyppejä käytetään mm. maaperän metsän kasvukyvyn arvioissa. Toinen kasvukyvyn ”arviointiapuväline” on pituusbonitointi.

    Jätkä

    Joka tapauksessa on aika älytöntä lannoittaa metsää, jonka lisäkasvu on hyvin pientä, vaikka hoitohakkuut on tehty ajallaan.
    Lannoitus ei yleensä lisää kasvua moninkertaiseksi siitä, mitä se ilman lannoitusta on.

    Sensijaan hyville pohjille, joilla on hyvin kasvava havupuusto, lannoitus antaa jopa roiman lisäkasvun.

    Terveyslannoitus on toki eri juttu.

    Käytännössä kuusi kasvaa karummilla pohjilla nuorena ihan samaa tahtia kuin mäntykin, mutta pikkutukin kokoluokassa sen kasvu alkaa hyytymään. Siksi kuusia pitäisi rokottaa enemmän ensiharvennuksessa, jos vain on värkkiä mistä valita.

    Korpituvan Taneli

    Juuri tuossa ensiharvennusvaiheessa se karu pohja alkaa kuusella näkymään. Kyllähän se silti vielä kasvaa ja tulee järeääkin tukkia kunhan odottaa kolminkertaisen ajan, mutta pituutta tulee niukasti.
    Tuosta lannoituksesta vielä, että jos on tiivispohjainen karumpi kasvupaikka, niin ei sitä lannotteiden huuhtoutumista tapahdu samalla tapaa, kuin hiekkakankailla. Mutta kyllähän se lannoitus yleensä on hyvin kasvavan täysitiheän puuston piiskausta lisäkasvuun.
    Yleisesti lannoituksesta vielä se että silloin pitää sitten kaikki metsänhoidolliset toimet olla kunnossa, kun sitä aletaan suunnittelemaan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Gla

    En ole ennen kuullut, että ravinteet huuhtoutuisi, kun ei puhuta eroosiosta tms. tilanteesta ja taimikkovaiheen ohittaneen vt-kankaan kohdalla tuskin tarvitsee puhua. Voitko Jätkä selventää, missä tällaista huuhtoutumista on havaittu?

    Kasvu muodostuu minimitekijän perusteella. Liian karulla kasvupaikalla voi hyvinkin lannoituksen jälkeen jokin muu tekijä kuin lisätyt ravinteet jäädä kasvua rajoittavaksi minimiksi.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 46)