Keskustelut Metsänhoito Kuusi kuivahkolla kankaalla

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 46)
  • Kuusi kuivahkolla kankaalla

    Metsäkauppojen yhteydessä tuli omistukseen noin 3 ha ala, mihin on istutettu kuusta. Taimikosta noin puolet on 10-vuotiasta ja toinen puolet 5-vuotiasta. Kasvupaikka on VT-kangas. Edellinen omistaja kertoi päätyneen ratkaisuun hirvituhojen välttämiseksi.

    Vuosikasvut ovat kuusella toistaiseksi erinomaisia. Kirjallisuus usein kertoo, että puhdas kuusikko kasvaa kuivemmalla maalla ensiharvennukseen hyvin, mutta sitten ravinteet jäävät vähäiseksi ja kasvu tyrehtyy. Omakohtaista kokemusta puhtaasta kuusikosta ei ole. Kysymys kuuluukin, että onko jollain omakohtaista kokemusta kuusikosta VT-kankaalla?

    Kyseiselle alalle on luontaisesti noussut mäntyä, koivua ja haapaa. Kohtapuolin pitäisikin tehdä valinta mennäänkö eteenpäin istutetuilla taimilla vai sekametsällä.

  • Näätä

    Korpituvan Taneli: ”Kuten tuolla jo aiemmin kerroin on paljonkin kokemusta kelvottomien kuusikoiden avohakkuusta, ne eivät vain olleet kasvatettu nykyisin harvennus menetelmin”

    Siis sinulla vai yleisesti? Minä en nimittäin muista nähneeni yhtään myytävänä olevaa metsätilaa missä on 30-60-vuotiasta puhdasta kuusikkoa VT-pohjalla. Kyllähän kuusi kasvaa männyn seassa VT-pohjalla, jos mänty on pääpuulaji. Kysymys on lähinnä puhtaasta kuusikosta.

    Puuki

    ”Kokemusta kuusesta kuivahkolla kankaalla taitaa olla aika vähän ensiharvennuksen jäljiltä, koska 80-luvulla mäntyä laitettiin innokkaasti MT-pohjallekin.”

    Pääasiassa 70-luvun muotia oli se männyn istutus into.
    Kuivahkojen kankaiden luontaisesti ”vahingossa”syntyneitä kuusikoita on toki olemassa.

    KT:n mainitsemia vanhempia kuusikoita liian karuille kasvupaikoille syntyi aikoinaan paljon ainakin tervanpolton seurauksena. Myöhemmin kun on hakattu mä- tukkipuuta
    ns. ylimetsän, on kuuset saattaneet jäädä kokonaan pystyyn.

    Näätä

    puuki: ”Pääasiassa 70-luvun muotia oli se männyn istutus into.
    Kuivahkojen kankaiden luontaisesti ”vahingossa”syntyneitä kuusikoita on toki olemassa.”

    Sitä perujahan tuo mäntybuumi on, mutta nyt 80-luvun metsiköt kuivahkolla kankaalla lähestyvät ensiharvennusta. Silloin ei vielä hirviä nähty niin riskisenä, että männyn asema olisi ollut uhattuna. Harvoin luontaisesti ihan puhdasta kuusikkoa syntyy vaan mäntyä ja koivua on seassa.

    Korpituvan Taneli

    Sinä, Näätä, operoit ilmeisesti itäisessä Suomessa. Minun metsät lännessä. Kyllä täällä Pohjanmaalla oli ja on vieläkin harsintaaikaisia kuusikoita karuillakin paikoilla. Minun metsäni eivät olleet mikään poikkeus täälläpäin. Varsinaisten uudistustoimenpiteitten jäljiltä niitä ei toki ole. Jokunen nuorempikin, jotka ovat syntyneet kun alikasvos on ”taimina” jätetty hakkuun jälkeen pystyyn.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Visakallo

    Tämä ei ole sen paremmin tutkittua tietoa, mutta näyttäisi siltä, että kuusi pystyy jonkin verran sopeutumaan juuristollaan kuivenpaan ja karumpaan maapohjaan, eli se kehittää männyn tapaan jonkinlaisen syvemmälle menevän paalujuuren, jotta vettä riittäisi paremmin myös kuivina jaksoina.
    Tällaisia kuusen juuristoja on joskus tullut esiin tuulenkaatojen ja kaivutöiden yhteydessä.

    Korpituvan Taneli

    Pitää muistaa ettei veden puute ole läheskään aina se este kuusen kasvulle, vaan ravinteitten puute. Minulla on ainakin ollut sellaisiakin kitukuusikkoja joissa on vettä ollut soistumisen myötä jopa liikaa tarjolla. Kuusi ei vain kasva silti ojituksen jälkeenkään ja vielä vähemmän ennen sitä. Kuusi jos mikä on arka myös liialle vedelle.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    hemputtaja

    ### Pitää muistaa ettei veden puute ole läheskään aina se este kuusen kasvulle, vaan ravinteitten puute. Minulla on ainakin ollut sellaisiakin kitukuusikkoja joissa on vettä ollut soistumisen myötä jopa liikaa tarjolla. Kuusi ei vain kasva silti ojituksen jälkeenkään ja vielä vähemmän ennen sitä. Kuusi jos mikä on arka myös liialle vedelle.

    Terveisin: Korpituvan Taneli ###

    Niinhän se ja Pohjanmaalla erikseen. Sehän on suureksi osaksi entistä meren pohjaa ja lapion piston syvyydessä alkaa – sanoisinko useimmiten – rankka savi.

    Toisaalta alavat maat on otettu viljelyyn, että metsille ovat jääneet jokien väliset vesijaot, jotka eivät ole niin savisia.

    Usein olen silti ihmetellyt, että miten hemmetissä sellaisen savikon päällä yleensä jotain kasvaa.

    Pete

    Näätä, todennäköisesti niitä vt-kuusikoita on sinunkin katsomilla tiloilla ollut, nimittäin metsä-arviot ja metsäsuunnittelukin on vähän mitä sattuu. Kuvio merkataan mustikkatyypiksi kun pääpuulaji on kuusi. Näitä osuu kyllä kohdalle kun vähän tarkemmin katsoo.

    Puustoisen vt-kuusikon kenttäkerros ei mt:stä paljon poikkea. Seinäsammal siellä vallitsee ja varvut puuttuvat. Kenttäkerros on hyvinkin erinäköinen kuin valoisammalla vt-männiköllä. Jäkälälaikut saattavat näistä kuusikoista puuttua kokonaan, johtuneeko kuusikon vähäisemmästä ilmankierrosta ja kosteammasta mikroilmastosta?

    Korpituvan Taneli

    Hemputtajalla ihan oikea analyysi Pohjanmaan metsäpohjista. Kun tuohon vielä lisätään tasaisuus, niin onhan se pannukakku valmis.
    Se savi ei ole kuitenkaan aitosavea, joka on melko ravinteikasta, vaan ns hiesusavea, joka hiukkaskooltaan jonkun verran aitosavea karkeampaa. Puhutaan myös alunasavesta, joka lähinnä näkyy siinä että maa on hyvin hapanta.
    Jossain Kyrönmaalla on myös ns liejusavea, jossa on ihan pohjamaassakin eloperäistä ainesta. Tässä on se erikoisuus että siihen tulee hiushalkeamia ja se ei ole kosteusolosuhteiltaan niin ongelmallinen. Se on pellon pohjana jopa hyvää, siksi sen esiintymisalueella onkin vähänlaisesti metsiä. Se toki kelpaa hyvin kuusellekkin.
    Sen lisäksi täällä on ihan selviä hiekkakankaita, joissa kuusi ei menesty lainkaan.

    Kovin erilaisista syistä, eri puolilla maata on pohjia, jotka soveltuvat vain männylle. Sitten on ihan vielä erikseen ne Kainuun vaaranrinteet, jotka ravinteisuuden ja kuivuuden takia olisivat männyn maita, mutta lumituhojen takia niissä voidaan kuitenkin järkevästi kasvattaa vain kuusta.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Gla

    Näätä: ”Tarinassa hassua on se, että edellinen omistaja oli ensin yrittänyt uudistusta männylle. Sitten oltiin tehty uusi maan muokkaus ja kuusen istutus. Nyt siellä kasvaa kuusen taimikko ja luontaisesti syntynyt peitteellinen sekataimikko. Ei tuossa edellinen omistaja jäänyt voitolle.”

    Vai olisiko hirvet tuhonneet alkuperäisen taimikon ja uusi yritys tehty hirvituhokorvauksena? En tiedä, mitä tuo käytännössä vaikuttaa, kun vastikkeettomasti ei korvauksia tipu. Saattaa olla, että seuraavaan 15 vuoteen korvausten myöntämisestä ei kemeraa tuolle kuviolle ole mahdollista saada.

    Näärä: ”Kuivemmalle maaperälle aina luontainen uudistus tai enintään kylvö, mutta tämä on toinen tarina.”

    Uusintaviljelyssä ollaan yleensä pahasti heinittyneen alan kanssa tekemisissä, jolloin ei mitkään perinteiset menetelmät ole välttämättä perusteltuja.

    Näätä: ”Jatkopäätöstä tehdessä pitää huomioida lannoittamisen kustannukset, mikäli kuusella jatketaan.”

    Totta. Kannatta myös laskea lannoittamisen kannattavuus. Nuoren puuston lannoitus ei välttämättä ole taloudellisesti perusteltua kuin aivan pienimmillä koroilla. Toki hankaluutena on arvioida lannoituksen vaikutus kasvuun.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 46)