Kyllä olen ollut tarkastuksella mukana, tosin en kaikkia jaksanut tarkastajan kanssa kävellä, 5-10 hehtaaria taisi olla kokonaisilmoitusala, varman päälle ilmoitin. Olisiko tullut n 3-4 tonnia korvausta ja hehtaarin uudistaminen kokonaisuudessaan päälle. Kirjanpainajasta kärsiviä kuusikoita uudistin pari vuotta sitten, kuivasia tuli 100 mottia, lahoa 200. Riittävän rehevillä oikeilla kuusen mailla uskaltaisin kasvattaa hoidettuja kuusikoita ylijäreyden rajoille, jos aukon reunaa ei ole, mutta kuivempien mäkien kärsivillä kuusikoilla kannattaa uudistuskynnys pitää matalana, siellä mielestäni koivusekoitus vain pahentaa tilannetta, kun haihduttaa vähiä vesivaroja, eivätkä varjosta vielä kevään ensimmäisinä hellepäivinä. lahon heikentämät puustot pahoja kirjanpainajamagneetteja, kun sinne muutama tuulenkaatokin tulee aina vuosittain. Niistä valkohäntäpeuroista on tullut vahinkoja täällä vasta kun kauriskannat kasvoivat, olenkin melko varma, että 90% valkohäntäpeuran metsätuhoista on metsäkauriin aikeuttamia.

Hassua, että mmm vastaa hesarin mielipidekirjoituksessa esitettyyn toiveeeseen tutkimuksesta luettelemalla, miten lukuisissa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamissa tutkimushankkeissa on tuotettu tietoa ja toimintatapoja kirjanpainajatuhojen ehkäisemiseksi. Lopputuloksena on esimerkiksi syntynyt Kirjanpainaja kuusikossa: ennakointi, hallinta ja torjunta -opas, joka on Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilla.

Tuossa julkaisussa ei ole mitään uutta tietoa tämän päivän metsätaloudenharjoittajalle, jolla voisi vähentää riskiä. Julkaisuvuottakaan ei siinä ole kerrottu.

Yhteistyötä eri viranomaistoimijoiden välillä on tehty ja tehdään myös tulevaisuudessa. Yhteistyötä on pyritty syventämään myös Euroopan eri maiden viranomaisten ja tutkimuslaitosten välillä esimerkiksi Forest Risk Facility (FoRISK) -toimielimen kautta. Toimielimen tavoitteena on vahvistaa metsien sopeutumiskykyä muuttuviin ilmasto-oloihin ja niiden vaikutuksiin.

Kysyjähän kysyi, miten sopeutumuskykyä voi parantaa, mutta tähän ei vastausta ole. Kansainvälinen tiedeyhteisön kahvikerho on saanut selville sen, minkä suomalainen metsänomistaja on aina tiennyt eli olemassa olevista keinoista kirjanpainajatuhoja voidaan parhaiten hillitä hyvällä ja oikea-aikaisella metsänhoidolla ja metsätuholakia noudattamalla.

Edes se ei kiinnosta, miten kuusettumista voidaan hillitä.