› Keskustelut › Metsänhoito › Kuusi ja kirjanpainajat

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 53)
1 2 3 4 5 6

  • Kuusi ja kirjanpainajat

    Lähetetty: 12.12.2024, 17:39

    Merkitty: 

    Nykyään helteet ja kuivuus kurittavat kuusikkoja, ja sitten heikentyneisiin puihin iskee kirjanpainaja. Tuollaista on lähivuosina tulossa lisää. Kirjanpainajan toukkiin tehokkaimman avun metsänomistajalle tarjoaa pohjantikka, mutta sen elinpiirin tulisi jatkossa kiinnittää parempaa huomiota. Pohjantikka tarvitsee elinpiiriinsä vanhoja järeitä kuusia. Kyseisiä ylijäreitä kuusia tulisi jättää hakkuussa myös pystyyn, jos vaihtoehtona on se että ne kaikki päätyvät kuitupinoon.

    Kirjanpainajan ilmaantuessa voi olla viisainta hakata kuusikko nurin. Voisiko metsän terveyslannoituksessa käytetystä boorista löytyä apu myös vanhoihin hakkuukypsiin kuusikoihin, jos olisi halua vielä uudistuskypsää kuusikkoa kasvattaa, sellaisiin kohteisiin mihin kirjanppainaja ei ole vielä iskenyt. Aiheesta ei taida löytyä tutkittua tietoa, eli boorilannoituksen vaikutuksesta kirjanpainajan aiheuttamiin tuhoihin.

    Tekijä
    purupiikki
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 16.12.2024, 13:41

    Onhan se Pete periaatteessa mahdollista että lannoitus lisää elinvoimaa. Typpeä taitaa tulla riittävä määrä jo laskeumasta. Muiden ravinteiden (etenkin boorin) lisä ei ole haitaksi: silloin ravinteiden väliset suhteet pysyvät suotuisina puiden elinvoimalle. Sanotaan että kun kuoriaisten kanta nousee riittävän suureksi, minkään kuntoluokan kuusi ei kuitenkaan enää kestä hyökkäystä. Ennaltaehkäisevät toimet ovat siis tärkeitä, eli juurikin jättää tikkalinnuille lahopuujatkumoita tilalleen ja hoitaa varttuneiden kuusikoiden päätehakkuut ajallaan. Etelä-Suomessa onkin hakattu viime vuosina kiitettävästi, jopa puuntuotannon kannalta kestävä taso ylittäen. Jos vanhojen metsien suojelua ei saada etenemään, voi olla että kohta ei ole enää juurikaan suojeltavaa.

    Petkeles Petkeles 16.12.2024, 16:07

    Tohtorille voidaan kertoa yllättävänä tietona, että lannoitus tosiaan lisää puuston ”elinvoimaa”. Mutta ei se kuivahtanut 04 kuusikko booria kylvämällä siitä terhakoidu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.12.2024, 16:36

    Voi lisätä elinvoimaa jos on pulaa ravinteista tai ne epätasapainossa kuten edellä kirjoitin, mutta onko ratkaiseva merkitys kirjanpainajan estämiseksi – sitä en usko näillä tiedoilla.

    Nostokoukku 16.12.2024, 16:46

    Lannoitus luultavasti lisää kirjanpainajien kiinnostusta kuusikkoon. Ei pitäisi inhimillistää, mutta kumpaanko itse iskisit mieluummin hampaasi, mehevään nopeasti kasvaneeseen höttöpuuhun vai kuivakkaan, kitkerään ja pihkaiseen hidaskasvuiseen kuuseen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.12.2024, 18:11

    Näinpä Nostokoukku, mutta toisaalta elinvoimainen kuusi kykenee tuottamaan hyvin pihkaa joka maistunee pahalta kuusiporan toukalle.

    Nostokoukku 16.12.2024, 18:56

    Oletko A.J. koskaan kerännyt pihkaa? Minä olen. Poikasena kerättiin pihkaa piisamin- ja ketunrautojen pihkaukseen. Parhaita paikkoja pihkankeräykseen olivat jo kitukasvuiset vähän kolhuja saaneet vanhat kuusikot. Niistä löytyi hyvin pihkavuotoja. Niistä puukolla rapsittiin pihkapatteja puhtaaseen peltipurkkiin, sulautettiin, siivilöitiin roskat pois ja sitten siveltiin leivinuunin hiilloksella lämmitetyt raudat ihmishajuttomiksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.12.2024, 21:41

    En ole kerännyt pihkaa vaan käsitys kuusen puolustusaineiden tuotannosta perustuu muualta luettuun.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.1.2025, 11:29

    Hesarin mielipiteessä kuulutetaan toimia kirjanpainajia vastaan: ”Metsänhoitaja tarvitsee kirjanpainajien torjuntatyöhön lisää tutkimuksiin perustuvia työkaluja.”

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000010862945.html

    Kommenteissa on mm. VJJ kertonut pyyntipuumenetelmästä jolla saadaan paikallista kuoriaiskantaa pienennettyä.

    Aki Ikonen kertoo miksi Saksassa kävi huonosti ja miksi sama voi olla edessä meillä: ”Valitettavasti meillä on paljon aivan samanlaisia 20-70 v sitten väärillekin kasvupaikoille istutettuja puhtaita kuusikoita, joita pitää tarkkailla ja herkästi uudistaa sekametsiksi. Jos joku metsänomistaja edelleen istuttaa entisen kuivan kankaan männikön edelleen kuuselle, voi syyttää vain itseään.”

    Kommentoin:

    ”Parhaita ovat erilaiset luomuratkaisut joita luonto itse tarjoaa, esimerkiksi monisärmiövirus mäntypistiäisten ja lahottajasieni juurikäävän torjunnassa. Hyviä uusia tutkimushankkeita on meneillään, muun muassa tutkitaan kaukokartoituksen mahdollisuuksia kuoriaistuhojen aikaisessa havainnoinnissa ja kaarnakuoriaisten lahopuussa viihtyvien (!) hyönteisvihollisten roolia.

    Kuusen kaarnakuoriaisista kirjanpainaja viihtyy paksussa kuusessa ja okakaarnakuoriainen ohuessa, ts. mikään kuusen elämänvaihe ei ole turvassa. Kaarnakuoriaisepidemiat syntyvät yleensä eri syistä heikentyneissä talousmetsissä silloin kun säät suosivat lisääntymistä ja lisääntymiseen sopivia puita on paljon maastossa esimerkiksi tuulituhojen jälkeen.

    Edellä on jo kommenteissa esitetty hyviä ohjeita torjuntaan. Vielä voisi lisätä entistä napakamman hirvikannan hallinnan: sekametsiä ei saada niin kauan kuin puulajivalintaa ohjaa hirvituhoriski. Sopivan hirvikannan mittarina käyttäisin sitä että ns. hirvitalousalueelta ei tule enää hirvituhojen korvaushakemuksia. Silti metsänomistajan omavastuulle jäävät edelleen lievät tuhot, joista korvauskynnys ei ylity.”

    Pete 2.1.2025, 12:01

    Kun meillä on nämä yksilajiset viljelykuusikot jo käsissä, niin kannattaa sekametsien sijaan miettiä miten niitä kasvatetaan tuhoriskiä minimoiden. Olen samaa mieltä VJJ:n kanssa siitä, että kuusikon ensiharvennus tulee tehdä siinä vaiheessa kun jäävän puuston elävä latvus ulottuu lähes alas asti. Tarkoittaa sitä, että taimikonharvennus täytyy tehdä ajoissa ja riittävän voimakkaana, runkoluku täytynee siinä pudottaa alle 1800kpl/ha, mieluummin 1500kpl/ha. Ja ensiharvennuksen jälkeen ei kannata enää harventaa jos rukoluvuksi jää vaikka 800kpl/ha. 200kpl/ha loppukasvatusasentoon en usko, se on liian harva, vajaatuottoinenkin. Eikä ne yli 2-3m3 rungot ole sahateollisuudenkaan tavoitteena saati suosikkeja. Jossain tolkullisessa paksuudessa, tai mieluummin ohuudessa, pitäisi lustopaksuudenkin pysyä edes ytimen ulkopuolella. Toki tällä hetkellä puumarkkina ei hallittua lustopaksuutta huomioi mitenkään. Rehevän pohjan viljelykuusikko kestää kyllä 800kpl/ha kasvatustiheyden, eivät kuuset siinä mitenkään tuhoherkemmiksi muutu, mutta harventamista ne eivät todennäköisesti kestä. Siis siinä vaiheessa kun elävä latvus on supistunut alle 50 prosenttiin kokonaispituudesta.

     

    Hirvituhojen osalta epäsuosittu mielipide. Niitä ei joka paikassa ole eikä tule. Itselläni on pieniä palstoja useamman maakunnan alueella. Hirvituhoja ei käytännössä ole ollut, ei ainakaan sellaisia että männyn ja edes koivun kasvatus olisi mahdoton tai edes vaikeaa. Varsinkin männyllä uudistamista pitäisi voimakkaasti lisätä, mutta ainakin yhtenä esteenä on liioiteltu hirvituhojen kauhistelu. Sorry vaan. Samaa mieltä olen siitä, että hirvikantaa pitäisi pystyä laskemaan, mutta ei tämä niinkään voi mennä että männyllä ja koivulla uudistamista voi lisätä vasta sitten kun maakunnassa ei ole muutamaan vuoteen ollut yhtään tuhoa. Yksi ison lupa on käyttämättä ja se tullaan omassa porukassa vielä käyttämään ja hyllylupakin pyydetään sitten. Tavoitteena on kaataa tuplavasat ja vielä se lehmäkin jos lupa vaan saadaan. Eli ei tässä ainakaan omalta osalta pyritä hirvikantaa kasvattamaan vaan päinvastoin leikkaamaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.1.2025, 12:17

    Aivan oikein Panu. Hirviriski vaihtelee paikasta toiseen paljon ja metsänomistajan tulee tietää se oman metsänsä kohdalta. Mäntyä ja koivua voidaan ja kannattaa lisätä kaikkialla luontaisena sekapuuna ja lisäksi niitä voidaan kylvää korkean riskin alueilla. Hirvituhojen ilmoitusten loppumista ei kannata jäädä odottaamaan, mutta sitä voi käyttää mittarina onko suunta oikea. Pelkän kuusen varaan en enää heittäytyisi.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 53)
1 2 3 4 5 6