› Keskustelut › Metsänhoito › Kuusi ja kirjanpainajat

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 53)
1 2 3 4 5 6

  • Kuusi ja kirjanpainajat

    Lähetetty: 12.12.2024, 17:39

    Merkitty: 

    Nykyään helteet ja kuivuus kurittavat kuusikkoja, ja sitten heikentyneisiin puihin iskee kirjanpainaja. Tuollaista on lähivuosina tulossa lisää. Kirjanpainajan toukkiin tehokkaimman avun metsänomistajalle tarjoaa pohjantikka, mutta sen elinpiirin tulisi jatkossa kiinnittää parempaa huomiota. Pohjantikka tarvitsee elinpiiriinsä vanhoja järeitä kuusia. Kyseisiä ylijäreitä kuusia tulisi jättää hakkuussa myös pystyyn, jos vaihtoehtona on se että ne kaikki päätyvät kuitupinoon.

    Kirjanpainajan ilmaantuessa voi olla viisainta hakata kuusikko nurin. Voisiko metsän terveyslannoituksessa käytetystä boorista löytyä apu myös vanhoihin hakkuukypsiin kuusikoihin, jos olisi halua vielä uudistuskypsää kuusikkoa kasvattaa, sellaisiin kohteisiin mihin kirjanppainaja ei ole vielä iskenyt. Aiheesta ei taida löytyä tutkittua tietoa, eli boorilannoituksen vaikutuksesta kirjanpainajan aiheuttamiin tuhoihin.

    Tekijä
    purupiikki
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 12.12.2024, 18:47

    En keksi mekanismia miten boori auttaisi torjumaan kirjanpainajaa.

    Wikipedia: ”Varmimmin pohjantikan tapaa vanhasta kuusivaltaisesta metsästä, mutta se viihtyy myös metsäpalo- ja tuulenkaatoalueilla, joissa on runsaasti kuollutta puuta.” Eli ei ole ihan nökönnuuka siitä sijaitseeko vanha laho kuusi metsässä vai aukealla paikalla?

    Kurki Kurki 12.12.2024, 18:58

    Kuka tietäsi tulevaisuuden. Menneisyydessäkin (1930-luvulla) niitä kuivia kesiä on ollut ihan riittämiin. 1950-luvun puolivälissä oli kuiva kesä, jota tituleerattiin Sahara-kesäksi ja 1970-luvun alussa. Sanotaanko, että kerran 50…100 vuodessa on samanlainen kuuma ja kuiva kesä kuin 2018. Pohjois–Suomessa se ei aiheuttanut kuusille yhtään mitään, sillä edellinen syksy 2017 oli niin sateinen, että kosteutta kesällä 2018 maassa oli riittävästi koko kesäksi ja loppukesällä taas satoi. Se vaikutus täällä tuolla kuumalla kesällä 2018 kyllä oli, että männyntaimikoissa näkyi 2019 lähes metrin kasvuja. Vaikka olisi kuuma kesä, riittävä määrä sadetta pitää karnakuoriaiset kurissa. Ruotsissa viime kesä laittoi pisteen kaarnakuoriaistuhoille, kun satoi niin paljon.

    Nuakka 12.12.2024, 19:28

    Ehkä boorin lisäys ei vanhassa kuusikossa vaikuta kovin merkittävästi mihinkään. Boorin riittävyydestä huolehtiminen alusta asti on tärkeää, varmaan hyvä kasvu ja tehokas juuriston toiminta auttaa sietämään kuoriaisikin paremmin. Eräs asia jota olen miettinyt, liekö tutkittukin jossain, pitäisikö vanhat kuusikot kasvattaa vähän tiheämmässä? Ajatuksena että kunnon varjostuksessa maan pinta pysyy viileämpänä ja kosteampana hellejaksoillakin.

    Nostokoukku 12.12.2024, 19:39

    1950-luvulla oli ilmeisesti vähän jalostetusta siemenestä kasvatettuja istutuskuusikoita. 1970-luvulla kuusta ei istutettu väkisin sopimattomille kasvupaikoille, vuosikymmen oli männyn valtakautta. 2018 Pohjois-Suomessa oli varsin vähän järeitä viljelykuusikoita väärällä kasvupaikalla.

    Jalmari Kolu 12.12.2024, 21:11

    No osasyitä kirjanpainajan populaatioiden kasvuun ja kehitykseen lienee useita. Useimmiten on mainittu kaksi, eli lämpö  ja kuivuus.

    Katselin äsken YLE-uutisista kuvia Saksasta ja jäin miettimään onko puiden genettinen perimä joltain osin syy noiden lämmön  ja kuivuuden lisäksi. Eli viljellyssä taimiaineksessa on jotakin perinnöllistä mikä mahdollistaa kirjanpainajan elinvoiman kuusen monokulttuurin lisäksi?  Saksan metsätkin on suurelta osin viljeltyjä ja lämpösumma korkea. Ajatus siis vähän samaan suuntaan tuosta perimästä kuten hakomismänty  on metsolle, eli vain juuri oikea hartsi kelpaa syötäväksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.12.2024, 23:27

    Saksassa vaikuttaa myös kuusimetsien  korkea ikä ja tuulituhot vielä siihen päälle kuoriaisepidemian laukaisevana tekijänä.

    Tolopainen Tolopainen 13.12.2024, 05:19

    Näytti olevan Saksassa itse aiheutettu ongelma, paljon katkenneita runkoja, joita ei oltu hakattu pois. Näkyi tuolla olevan tervettäkin metsää vielä runsaasti. Eivät kuitenkaan istuta mitään kaadetun metsän tilalle, omituista.

    veikko.knuutila veikko.knuutila 13.12.2024, 05:23

    Suomessa ei pidä unohtaa yhtenä tekijänä kevätahavan aiheuttamaa neulasmassan vähenemisen vaikutusta kuusten elinvoimaan.

    Viiden viimeisen kevään aikana on keväthanget olleet poikkeuksellisen mustana neulasista ja kuusissa on vain 2-3 vuoden neulaset. Se asia yhdistettynä lämpöön/kuivuuteen mahdollistaa kaarnakuoriaisten iskeytymisen. Monen tekijän summa koko ilmiö.

    Kurki Kurki 13.12.2024, 06:04

    Kuusi pudottaa vanhat neulaset kevättalvella ja mänty elo-syyskuussa. Ei se yleensä ole merkki kuusien huonosta kunnosta tai ahavasta.

    Poikkeuksellinen määrä neulasia hangella voi kerto siitäkin, että 3..6 vuotta sitten neulasmassaa tuli kuusiin enemmän kuin normaalisti.

    käpysonni käpysonni 13.12.2024, 09:13

    Pitäisi geeniteknologian avulla jalostaa kuusi, joka itsessään  torjuu kirjanpainajat, esim. erittämällä ainetta joka saa kirjanpainajan hylkimään kuusta. Kun on geenimuuntelun avulla jalostettu peltoviljelykasveja, niin miksi ei voitais myös puiden jalostuksessa käyttää geenimuuntelua?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 53)
1 2 3 4 5 6