› Keskustelut › Metsänhoito › Kuusettuminen pahentaa juurikääpäongelmaa

Esillä 6 vastausta, 11 - 16 (kaikkiaan 16)
1 2

  • Kuusettuminen pahentaa juurikääpäongelmaa

    Lähetetty: 6.9.2012, 13:12

    Yllättäen oli maaseudun tulevaisuudessa (05.09.2012, sivu17) vähemmän puuntuottajien, ekologisen kestävyyden ja biodiversiteetin vastaista tekstiä:

    ”Kuusettuminen ei ole hyvä asia esimerkiksi metsätuhojen, kuten esimerkiksi kirjanpainajan ehkäisyn kannalta”, Soukainen painottaa.

    Kysymyksessä on Juhani Soukainen.

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 29.11.2012, 05:44

    Harrastelija: ”Meidän metsästysseuran alueella on puutarhataimien kasvattaja.
    Avomaalla hirvet ja kauriit pyrkivät syömään ja sotkemaan taimet.
    Metsästyksen alussa ammuttiin joku hirvi taimikon pellon laitaan – hirvet kaikkosivat sitten muualle.”

    Niin, menivät syömään naapurin taimia. Ehkä teidän mielestä ongelma oli sillä hoidettu, mutta naapuri saattaa olla eri mieltä.

    Harrastelija: ”Kauriiden kanssa oli vähän hankalampaa. Illalla ajettiin kauriit pois- ei raskittu kauniita eläimiä tappaa, koska niitä oli vain puolikymmentä. Hämärän tullessa kauriit palasivat aina takaisin.
    Yrittäjä hankki silloin sähköaidan tarpeet ja metsästysporukka oli mukana sitä asennettaessa.

    Yhteispelillä se sujuu 🙂 ”

    Melkoista yhteispeliä, kun ei raskita pudottaa kantaa ja sitten värkätään jotain aitoja. Mutta sanoihan Ville Niinistökin, että metsiemme hiilinielun sakottaminen ei ole ongelma, kun valtio maksaa. Sama tulee mieleen tuosta aitahommasta.

    Gla 29.11.2012, 05:45

    Harrastelija: ”Vähän kaukaa haettu on, että kuusen juurikäävän aiheuttaja on hirvi ! Taitaa olla enempi etelän ongelmia suhteettomat hirvituhot.”

    Joo, ei hirvi juurikääpää aiheuta. Mutta keinot juurikäävän ehkäisemiseen metsänomistajalta se vie.

    Itse en pohjoisen tilannetta tiedä, mutta etelässä merkittäviä tuhoja on yleisesti.

    Harrastelija: ”Eilenkin hirvenhaukkukokeessa kierrettiin varsin tarkoin n. 1000 ha:n alue. Laskettiin tiheydeksi 3 hirveä /1000 ha.
    Erikokoisia pääasiassa mäntytaimikoita oli alueella 20-30 %, yhdessäkään ei ollut oleellisia hirvituhoja.”

    Tuo 3kpl/1000 ha on tavanomainen talvikanta ainakin laajemmassa mittakaavassa tarkasteltuna etelässä. Silti se estää koivun kasvattamisen.

    Harrastelija: ”Hirvien vuoksi taimikoiden aitaaminen on vähintään hätävarjelun liiottelua. Ehkä siellä etelässä kuviot ovat erilaisia, pienialaisempia ja selkeitä, joten aitaaminen saattaa olla mahdollista ?”

    Minustakin aitaaminen on liioittelua mm. työläytensä takia. Mutta tuhoriskin minimoimiseen tähtäävälle se voi olla varteenotettava keino. Valitettavasti.

    Gla 29.11.2012, 08:15

    Harrastelija: ”Jos fiksu vihreä ministeri lausuu tuollaisia, niin meikäläiselle vastaava on kyllä myös sallittua :)”

    Fiksu vihreä ministeri… Voitko selittää tarkemmin?

    Harrastelija: ”Olosuhteet ovat pitkässä maassa erilaisia. Meillä ei kauris elä luontaisesti ilman lisäravintoa. Sähköaita tepsi ja ne vähäiset kauriit elävät talvella ihmisten ruokinnalla.”

    Niinpä, väkisin pitää elättää, jotta saataisiin aitoja rakentaa.

    A.Jalkanen 29.11.2012, 08:23

    Olisiko kuitenkin parempi ettei luonnoneläimiä ruokittaisi, niin ne leviäisivät pohjoista kohti vain sitä vauhtia mitä ilmastonmuutoskin. Aivan eläinsuojelulliselta kannaltakin, mutta myös siltä kannalta että meidän kuusentaimikot ovat toistaiseksi kärsineet vain myyristä. Kauriit popsivat nekin jos lisääntyvät kovin.

    Tuo hiilinielu ei käsittääkseni muodostune ongelmaksi, koska Suomen päästöt eivät ylitä päästökiintiötä. Hiilinielusta kyllä hyvitetään Suomea mutta ei täysmääräisesti. Olisi toki hyvä jos vuoden 2020 jälkeisessä sopimuksessa asiat olisivat toisin. Metsäpinta-alan vähenemisestä Suomea rangaistaan ja niin pitääkin, jos muitakin maita.

    jees h-valta 29.11.2012, 08:28

    Aitaamisessa on liioittelua väittää sen olevan työläs.
    Rohkenen noin sanoa vertaamalla etuun joka sillä saavutetaan.
    Jos joutuu uudistamaan esim. yhdenkin kerran hirvien tuhoaman uudelleen ollaan jo työstössä aitaamista edellä.
    Tuntumakysymys tietysti. Akut saisivat kehittyä pitkäkestoisemmiksi mutta aurinkopaneeli kyllä kesäaikaisen avittaa. Pienet paneelit ovat nyt jo tosihalpoja.
    Viimeksi aitaamani yli kahden hehtaarin värkit vein kerralla kottikärryillä metsäpolkua myöten aukolle. (Teippasin kuorman kärrynlaitoihin) Polkumatkaa noin 800m.
    Kevyet muovikepit ja nauha kytkettynä on simppeli vajaan päivän puuha. Lähinnä tarkoittaa kävelyä, ja jälleen kävelyä.
    Tuo aidan huoltokaan ei niin orjallista puuhaa ole. Kyllä se siellä ”kylmänäkin” aina välillä menee. Ei se hirvi siellä joka ilta tai aamu ole turpaansa nauhaan lykkimässä.

    A.Jalkanen 30.11.2012, 08:29

    Tässä ketjussa näköjään keksitään pyörää uudestaan. Tuolla Metlan Metinfossa, Metsälehden Metsäkortistossa ja lisäksi aloittamassani ketjussa ”Hirvieläimet, juurikääpä ja ilmastonmuutos” esitellään tutkimustuloksiin pohjautuvat torjuntaohjeet juurikäävälle, esim. viestini 11.11.2012. Esitelmässään metsätieteen päivillä 2012 Michael Müller esitteli tuloksia ilmastonmuutoksen vaikutuksesta juurikäävän kasvuun. Päivän esitelmälyhennelmät on luettavissa osoitteessa http://www.metsatieteellinenseura.fi.

    Eli tutkimustuloksia on kaikista tässä ketjussa kaivatuista asioista, poikkeuksena hirven tallomisen vaikutus tartuntoihin hienojuurten kautta. Sellaisesta ei ole toistaiseksi näyttöä.

    Ongelmasta olen samaa mieltä: hirvieläimet estävät paikoin järkevän metsänuudistamisen, mikä on merkittävä lisäkustannus metsänomistajille. Ehdotus että metsästysseurojen tulisi hoitaa alueen vuokrana taimikoille aidat, ja myös huoltaa ne, olisi kannatettava. Aitojahan voi varmaan siirtää eli kierrättää aina sinne missä on taimikkoa. Ehkä innostus kantojen laskemiseen viriäisi kun puolet syksystä menisi jahdissa ja toinen puoli aitoja rakentaessa.

Esillä 6 vastausta, 11 - 16 (kaikkiaan 16)
1 2