› Keskustelut › Metsänhoito › Kuuset häviää pyökille

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 50)
1 2 3 4 5
  • jees h-valta 30.11.2015, 13:21

    Heh, Caballistalla taisi hiukan olla pilke silmäkulmassa kirjoitellessaan. Mutta voisi olettaa että pyökki on aika nopeakasvuinen, haavan sukulainen nimittäin. Ja tukkikoon se haapakin aivan jalostamattomanakin nykäisee kolmessakymmenessä vuodessa hyvin. Joten olettaisin että noille main. Tämä on nyt aivan puhdas arvaus.

    Caballista 30.11.2015, 14:00

    Kova kasvu & korkea hinta => kiinnostaa. Enkä laske vakavilla asioilla leikkiä. Nyt syntyvien pitää päästä eläkkeellä kävelemään pyökkimetsiin, kun kerta Ylen uutisissa niin sanotaan. Uskoni Yleen on ylen vahva.

    Englannista näkyisi saavan siemeniä:
    http://www.treeseedonline.com/
    store/p215/Green_Beech_%28
    fagus_sylvatica%29.html

    Vai pitäisikö sittenkin laittaa Amerikan pyökkiä (Fagus grandifolia)?

    Voisin perustaa pienen pyökkimetsän, jos vain löytäisin edes sopivia siemeniä.

    jees h-valta 30.11.2015, 14:05

    Ihka hyvä aatos. Nin miekii tekisin. Mieluusti vaik taimia. Pitäskö laittaa Taimi-Tyllilään kysely?

    Caballista 30.11.2015, 14:10

    Laita vaan. Mitenköhän suuren erän noita pitäisi tilata, että suostuisivat tekemään satsin fiksun hintaisia taimia. Jos saisimme kasaan riittävästi innokkaita, homma voisi jopa onnistua.

    Kuitupuunkasvattaja 30.11.2015, 14:26

    Jees h-valta kirjoitti:
    ”pyökki on aika nopeakasvuinen, haavan sukulainen nimittäin”

    Arvostan Jesse haavan kasvatustasi todella paljon ja etenkin sitä että haet uusia vaihtoehtoja metsätalouteen. Mutta tuo pyökin ja haavan sukulaisuus on jo niin potaskaa että hirvittää. Ero haavalla ja pyökillä on kuin yöllä ja päivällä.

    Haapa, poppeli ja paju ovat sentään sukulaisia. Kasvavat nopeasti ja puuaines on verrattavissa toisiinsa. Saadaan hyvää paneelia, puukenkiä jopa vaneria jne. Helppo työstää, koska puuaines ei ole kovinkaan tiheää eikä mekaanisesti järin kestävää. Käy myös nopeakasvuiseksi massapuuksi. Se taannoinen Matti Kärkkäisen kirjoitus oli kritiikkiä sitä putkinäköisyyttä vastaan, että haavalla olisi iso tulevaisuus suomalaisessa metsätaloudessa lyhytkuityisen kuidin lähteenä. On siinä aika monta epävarmuustekijää matkassa.

    Sensijaan pyökki ja tammi ovat jo sukulaisia keskenään. Kuuluvat pyökkikasveihin. Samoin puutavara on haluttua raaka-ainetta mm. mekaanisessa metsäteollisuudessa. Huonekalut, viilut, listat, rakennuspuusepänteollisuus jne. Pyökillä ja tammella on paljon arvokkaita käyttökohteita.

    Kuusta on Suomen metsissä vielä pitkään. Alkuperää kannattaa hakea jo Puolasta tai jopa eteläisestä-Saksasta. Kuusi saattaa hyötyä muuttuvasta ilmastosta paljonkin, koska meillä talvista voi tulla entistä lauhempiä. Mennään ilmanston lämpenemisen ohella ehkä askel pari mereisempään suuntaan. Siinä mielessä mm. Tanskan ja Britannian istutusmetsien menestymistä kannattaa seurata mielenkiinnolla.

    Planter 30.11.2015, 14:56

    Suosittelen tutustumaan täällä Varsinais-Suomessa olevaan Metlan Solbölen puulajipuistoon. Siellä on tutkittu ulkomaisten puulajien kasvatusta 1920-luvulta alkaen.

    Löytyy myös pyökkimetsikkö. 1931 perustetun metsikön alkuperät ovat Tsekkoslovakiasta, Ruotsista ja Puolasta. Puut ovat kärsineet pakkasvaurioista ja jänis ja hirvi ovat myös aiheuttaneet vahinkoja. Metsikössä voi nähdä luontaisesti syntyneitä pyökin taimia.

    Jos joku aikoo tosissaan kokeilla, niin kannattaa vähintäänkin tutustua nettisivujen antiin.Kasvupaikkavaatimuksiin ym.
    (lehtipuureitti Solbölessä tiedosto)

    http://www.metla.fi/metinfo/puulajit/solbole–reitti/index.htm

    A.Jalkanen 30.11.2015, 15:17

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopanpyökki

    Hyvä artikkeli. Minulle oli uusi tieto, että pyökki on ns. kliimakslaji, joka vähitellen syrjäyttää sukkession alkupään lajit pois. Tämä tarkoittanee sis myös sitä, että se sietää hyvin yläharvennusta. Meillä vastaava laji olisi kuusi. Bromarvista näkyisi löytyvän Riilahden kartanostakin pyökkimetsikkö – Solbölen lisäksi.

    Pyökin taimia näkyisi olevan ehkä kaupan Billnäsin taimistolla ja Savonlinnan taimistolla. Kannattaa suosia kotimaisia taimia, niissä on sopiva alkuperä. Tällaiseksi voitaneen katsoa esim. virolainen tai ruotsalainen perimä.

    Caballista 1.12.2015, 07:52

    Savonlinnasta (http://taimet.net) saa ”Pyökki (Euroopanpyökki,
    kestävä alkuperä, myös metsitykseen [todellakin]) I-III” taimia 6 euron kappalehintaan. Tuota ei vissiin saa pelästyä, mainostavat yli 10 taimen tilauksille halvempaa hintaa.

    Meillä olisi sopiva paikka metsälle. Miten monta puuta tekee pyökkimetsän? Pitäisi lukea varmaan ”Jalopuumetsät, perustaminen ja hoito, Heikki Kiuru” opus.

    pvma 2.12.2015, 18:04

    ”1931 perustetun metsikön alkuperät ovat Tsekkoslovakiasta, Ruotsista ja Puolasta. Puut ovat kärsineet pakkasvaurioista ja jänis ja hirvi ovat myös aiheuttaneet vahinkoja. Metsikössä voi nähdä luontaisesti syntyneitä pyökin taimia.”

    Sotavuosien pakkaset taisivat tuhota ja mitenhän 1987? vai oliko se 1988 kun ainakin meillä meni useita omenapuita

    eivät nämä useamman päivän kestäviä 40 asteen pakkasia pärjää jos edellisten vuosien lämpösumma on huono, paitsi aivan rannikolla. sään vaihelu nollasta koviin pakkasiin ja takaisin nollaan voi olla myös pahasta

    olen noihin Metlan kokeiluihin tutustunut ja siksihän ajattelinkin laittaa muutaman metsään

    brittialkuperän kanssa saattaa joutua pettymään.

    mikroilmastolla on merkitystä. olen istutellut näitä kokeeksi monenlaiseen paikkaan, melkoisen epätieteellisesti harrastellen

    Pitää myös paikkansa että hirvi ja rusakot syövät.

    jos joku kasvaa joskus isoksi niin pyökki taitaa jättää usein ruskankin jälkeen lehdet alkutalveksi kiinni, ainakin nämä täällä, niihin sitten märkää lunta ja katkeilee tai taipuu kuin tunturikoivu.

    tekee tammikin sitä että jää lehdet ainakin alkutalveksi.

    paljolti olen sitä mieltä että kuuset eivät häviä tammelle tai pyökille kun eivät ne hävinneet tuhat vuotta sittenkään, lainaan ympäristökeskuksen sivulta:
    http://www.ymparisto.fi/fi-FI/PohjoisPohjanmaan_ymparistohistoria/Ilmastohistoria_ja_ilmastonmuutos(15207)

    ” Siinä näkyvät 4000 vuotta sitten vallinnut erittäin kylmä vaihe sekä sen jälkeinen lämpötilan nousu, jota jatkui aina 1100-luvulle saakka. Siitä alkoi jälleen syvä pudotus 1600-luvulle saakka ja vähitellen tapahtunut lämpeneminen.
    Ilmasto-olot vastaavat 2000-luvulla 1 000 vuotta sitten vallinnutta lämpöjaksoa,” (kommenttini: jos vastaavat?)

    pvma 2.12.2015, 18:10

    jatkoa: 5000-6000 vuotta sitten oli varsin lämmintä. oliko silloinkaan kuuset voittaneita pyökkimetsiä? Ei ollut:

    ”Noin 7000 eaa. oli vuotuinen keskilämpötila noussut 3,5 asteeseen [6]. Ilmasto oli nykyistä lämpimämpi ja kosteampi. Ympäri vuoden satoi enemmän ja järvien vedet olivat nykytasoa korkeammalla >[11]. Nyt saapuivat hitaasti leviävät lajit, jotka myös tarvitsivat sekä lämpöä että kosteutta. Näitä ovat pähkinäpensas, kynäjalava, vuorijalava, tammi ja saarni. ”

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 50)
1 2 3 4 5