Tutkija rinnasti saimaannorpan häviämisen ja kuusen vaihtumisen pyökkiin samaan ilmastonmuutoksen vaikutukseen.
Tämähän oli tutkijan puheeksi varsin löysää.
Norppa toki voi hävitä itsekseen ilmastonmuutoksen takia mutta puulajin vaihtuminen vaatii ihmisen päätöksen ja toimenpiteitä.

Nyt en oikein Ranen kommenttia käsittänyt. Miten ihminen ”määrää” häviääkö kuusi vai ei?
Mielestäni elollisen massan käyttäytyminen ei ole ihmisen hallittavissa jos olosuhteet kasvulle ovat liian kuumat kasvin luontaiseen geenirakenteeseen. Sehän syntyy tuhansissa ja taas tuhansissa vuosissa. Näin nopeaan muutokseen se ei millään sopeudu. Aivan kuten ei saimaannorppakaan. Kun sen koneisto tikittää juuri niin että sinne jää/lumipesään ne poikaset pullautetaan. Jos sitä ei ole laji tuhoutuu koska sille ei yhtäkkiä kehity korvaavaa käytösmallia. Uskon että näin nopea ilmaston lämpeneminen tuhoaa monia muitakin lajeja niin kasvi-kuin eläinkunnastamme mutta kaikkea ei edes tiedetä vielä.

El Niño -sääilmiöstä varoittava mittari on noussut kaikkien aikojen ennätykseensä, Yhdysvaltain ilmatieteenlaitos kertoo.
El Niño -sääilmiön voimakkuutta mitataan pintaveden lämpötilasta itäisellä Tyynellämerellä.

Edellinen ennätys mitattiin 1998 marraskuussa, jolloin kolmen kuukauden keskiarvo oli 2,8 celsiusta yli keskiarvon. Vuosien 1997–1998 El Niño toi tullessaan rankkasateita ja tulvia, tuhosi satoja ja aiheutti tuhansien kuoleman Perussa, Ecuadorissa, Boliviassa, Somaliassa ja Keniassa. Indonesiassa sääilmiöön liittyvä kuivuus kuritti maataloutta ja aiheutti isoja maastopaloja.

Maailman meteorologien järjestö WMO on aiemmin ennustanut, että El Niñosta tulee tänä vuonna voimakkain 15 vuoteen. Myös Suomen ilmatieteenlaitos on varoittanut ilmiön voimakkuudesta. Ilmastonmuutos voi kuitenkin voimistaa entisestään esimerkiksi lämpöaaltoja ja tulvia.

El Niño esiintyy 3–7 vuoden välein. Ilmiössä meriveden lämpötila nousee ja vaikuttaa ilmakehän kiertoliikkeeseen. Amerikan rannikolla sateet lisääntyvät ja Kaakkois-Aasiassa ja Australiassa kärsitään kuivuudesta. Ilmiö voi vaikuttaa vähän myös Euroopan talveen, mutta Ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan sillä ei ole selvää vaikutusta esimerkiksi Suomen talvien keskilämpötiloihin.

Luonnonhistorian näkökulmasta voi olla vaikea ennustaa ilmastonmuutoksen vaikutusta. Näin siksi, että muutoksen nopeudessa aiempiin tapahtumiin on valtava ero. Muutenkin museonjohtajan kommenteista vaikuttaa nouseen turhan suuri kohu. Jutussahan todetaan seuraavaa: ”Pääpuulajit varmasti vaihtuvat: tammi valtaa alaa ja pyökki syrjäyttää kuusta kypsän metsän puulajina.”

Epäilemättä tammi valtaa alaa ja pyökkiäkin voi alkaa kasvattaa täällä. Epäselväksi jää se, miten pääpuulajit vaihtuvat. Sadassa vuodessa ei taatusti ainakaan tammi ja pyökki muodostu täällä pääpuulajeiksi.

Luontaisesti ainakaan tuollaista kehitystä ei tapahdu tuossa aikataulussa. Toistaiseksi olen kuvitellut puiden menestymiseen vaikuttavan lämpötilan ja kosteuden lisäksi päivärytmin. Se ei tietääkseni ole täällä muuttumassa edes villeimmissä ilmastoskenaarioissa. Puusta puhuttaessa tulokkaiden leviäminen uusille alueille vaatii huomattavasti pidemmän ajan kuin 100 vuotta. Eli ilman ihmisen tietoista toimintaa ei metsien puulajit vaihdu. Toki on mahdollista, että metsätaloudessa uusia muotivillityksiä tulee (vrt. männyn asema takavuosina) ja niillä on vaikutusta lajistoon. Mutta koska tällä hetkellä kyse on vain marginaalilajeista, eikä tällä hetkellä ole edellytyksiä pyökkiä täällä kasvattaa, vielä pitkiin aikoihin ei havaittavaa muutosta ala tapahtua. Ilmastonmuutoksen lisäksi ilmastossa tapahtuu vaihtelua, joka laittaa tulokkaat ruotuun.

Joka tapauksessa täällä on tulevaisuuden taimikot aidattava jos kuusi katoaa. Hirville tuskin vastaavaa tuhoa kuitenkaan tulee joten jos vaihtoehtoina on lehtipuutyyppiset taimikot se on aina aita ja sillä saletti. Kuusen katoamista sadassa vuodessa en etelä-suomen osalta pidä ollenkaan mahdottomana mutta vaihtoehtoja on varmasti silti enemmän kuin pyökki ja sanoisin että sitä jopa vähemmissä määrin tulemme näkemään vielä viidessäsadassa vuodessakaan näillä leveyksillä ammattimaisessa metsän puuntuotannossa.