Keskustelut Metsänhoito Kuusentyvilahon osuus

Esillä 7 vastausta, 11 - 17 (kaikkiaan 17)
  • Kuusentyvilahon osuus

    Merkitty: 

    Jos kuusen päätehakkuussa todetaan tyvilahoa kuusta , niin mikä olisikaan  se lahokuusen prosenttiosuus, jolloin ei enää kannata istuttaa kuusta tilalle ?

  • A.Jalkanen

    Pienaukossa voidaan kasvattaa lehtipuusukupolvi joten en näe tuossa kuusen taimien poistossa estettä. Jos taas on kyseessä männyn tyvilaho karulla kasvupaikalla, tilanne on kinkkinen, kun mitään järkevää vaihtoehtoa ei männylle ole.

    kim1

    No jo on se ihmeellinen aukko tuo pienaukko,kun näyttää olevan ratkaisu jokaiseen pulmaan..P.s.empä löisi vetoa  sinne varttuneen kuusikon keskelle tehdyn aukon koivuttumisesta…,mutta vadelman puolesta voisi pari kolikkoa vetoa lyödä..

    Timppa

    Sikäli kuin sinne pienaukkoon niitä koivuja syntyy ja selviävät hirviltä-

    Per Ä Reikäs

    Laho kusikon tilalle kaikkea muuta.

    Gla

    Lähteen kirjassa todetaan, ettei tyvilaho ole menetelmässä sen suurempi riski kuin jaksollisessa kasvatuksessakaan.

    Puuki

    Ei pienaukon entiset lahokuuset tavallisesti haittaa, kun ei sinne pienaukkoon rehevillä kuusimailla tule yleensä niitä kuusen taimia (ellei ole jo valmiina) joihin se juurilaho sitten tarttuisi. Eipä kyllä tule kovin helposti koivun taimiakaan, ei ainakaan jatkokasvatuskelpoisia eli siemensyntyisiä.

    Muuten, kaikissa lahoissa kuusikannoissa ei ole aina juurikääpä  lahon aiheuttaja. Se toinen kuusen lahottaja sienilaji (en nyt muista nimeä) ei ole niin haitallinen. Ei leviä muihin ympäristön puihin kuten juurikääpä.      2010-luvulla tehdyn jk-kestokoealojen tutkimuksen mukaan juurikäävän levinneisyys vaihteli 10-80 %:n välillä niissä kuusikoissa.  Siitä voi joitain päätellä leviämisriskistä. Luontaiset taimikot , jos on syntyäkseen, tuppaa syntymään  ryhmittäin.   Silloin kantojen juurilaho leviää helposti useampaan ryhmän taimeen.    Mahdollisimman vähillä harvennushakkuukerroilla kiertoaikana on oma etunsa, varsinkin jos ei ole kunnollisia korjuukelejä odotettavissa. Jk:n metsässä pitää käydä koneilla rymistelemässä useammin  kuin tasaikäisessä metsässä.

    Gla

    Etelässä on usein lahoa vähän siellä ja täällä, joten pesäkkeiden uudistamista koivulle pidän aika teoreettisena puuhasteluna. Jos koivun saa kasvatettua ilman että se syödään lahoavaksi pensaaksi, miksei sitten koko ala saman tien koivulle.

Esillä 7 vastausta, 11 - 17 (kaikkiaan 17)