Jos kuusen päätehakkuussa todetaan tyvilahoa kuusta , niin mikä olisikaan se lahokuusen prosenttiosuus, jolloin ei enää kannata istuttaa kuusta tilalle ?
Taitaa olla leveä haarukka.Itsellä lahoa vähän, mutta joillakin kumpareilla pahimmillaan 20 %, niin sellaisiin kohtiin olen koivua istuttanut. Tänään ajelin semmoisen kohdan ohi, koivut kyllä hoidettu pensasmuotoon, joten leikkaamatta ei montaa tukkirunkoa muodostu.
En istuta kuusta lainkaan yhdenkään kuusikon päätehakkuun jälkeen. Itseasiassa en koko metsätoimintani aikana ole yhtään kuusikkoa istuttanut. Kaatanut sitäkin enemmän!
Riippuu niin monesta tekijästä, ettei prosenttiosuutta voi oikein antaa. Sanoisin, että jos on yli 10%, niin sitten on mietinnän paikka, voiko lahopesäkkeissä vaihtaa puulajia. Se taas riipuu soveltuuko kasvupaikka koivulle tai männylle ja alueen hirvielänkannasta. Linkin artikkelista saa vähän osviittaa päätöksen tueksi:
Keski-Suomi on vielä hyvässä asemassa lahon suhteen. Viimeisessä vanhan kuusikon päätehakkuussa lahokuusen osuus puumäärästä oli 0,85 % ja runkoluvusta 2,6 %. Ensi keväänä uutta kuusta kasvamaan.
Jännä muuten kuinka perusteellisesti ja varmasti täysin tietoisesti jatkuvaa kasvatusta markkinoivat firmat ”unohtavat” tyvilahon vaikutuksen. Esimerkkinä Yhteismetsä Tuohi, joka sekä Ylen että Hesarin jutussa ei puolellakaan sanalla maininnut moisesta ongelmasta. Näytettiin vain kuvia metsästä, jonka poloisista alikasvoskuusista luvattiin uuden metsän kasvavan.
Tuohen puuhamies, kuten muutkin JK-leiriläiset eivät näe jatkuvassa kasvatuksessa mitään huonoja puolia. Se kertoo, ettei mennä tiedolla vaan tunteella. Mutta olisi kyllä kiinnostavaa kuulla heidän näkemyksensä tyvilahosta.
Jatkuvan kasvatuksen yhdistyksen tilaisuudessa Porvoossa asiaa tiedustelin ja vastaus oli että tyvilahon vaivaamiin kohtiin voidaan tehdä esim. pienaukko.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.