Voiko tuommoisen 3-metrien kuusentaimikon harventaa nyt syyskuussa .Iskee tuon kokoiseen puuhun maannousemasieni.Puut ovat siinä 5 – 8cm tyvestä. En ole löytänyt mitään ohjeistusta.
Erilaisia tuloksia riskeistä löytyy ja käsittääkseni vallitsevan näkemyksen mukaan 4-5 cm suuremmat on todettu riskiksi. Sellaista en kuitenkaan ole nähnyt, jossa osoitettaisiin tietyn kokoisen puuston raivaaminen turvalliseksi. Siksi itse raivaan kuusia vain talvella.
Tätä minäkin olen ihmetellyt näillä palstoilla. Jonkun teorian mukaan pienet kannot lahoavat niin nopeasti, ettei sieni ennätä iskeä. Uskoo ken haluaa.
Sekin kannattaa muistaa, ettei kantokäsittely poista lahoriskiä jo valmiiksi lahon valtaamassa metsässä.
Luulisin, että paras suojaus on huolehtia vesitaseesta, perkauksista ja harvennuksista, niin että metsä kasdvaa nopeasti päätrehakkuuvaiheeseen. Kantokäsittelyn laatukin, kun saattaa vaihdella.
Itse olen tehnyt kuusikon taimikon harvennukset myöhäsyksyllä.
Ei ole kuumakaan eikä haittaa ötököistä. Kuusen taimikon ensiraivausta olen tehnyt aiemminkin, kun siinä poistetaan lähinnä lehtipuiden vesoja.
Hakkuualueen ennakkoraivauksessa poistetaan paljon alikasvos kuusta ja nämä ennakkoraivaukset tulevat usein tehdyksi heti ennen motoa. Ei pieleen menee sitten noissakin.
Minkä takia ne kannot pitäisi käsitellä? Siis mitä estämään?
Ei niihin kantoihin iskeydy maannousema, vaan niistä leviää sieni-itiöt metsurisaappaiden auki polkemiin juuriin ja runkovauroihin, jotka ovat syntyneet liikkaa löylyssä olleen sahaajan hosuessa ylitehokkaan raivaussahansa kanssa kuusikossa.
Siis jos kuusien kannoissa näkyy tyvilahoa, niin kannot olisi syytä käsitellä – ja heti, mutta taimikonhoidon jälkeen ainakin meidän kuusikoissa on vai ruhjoutumattomia puita.
Haluttaisiin juuri tietää,miten kuusentaimikon harvennuksen kanssa pitäisi menetellä.Taimikon perkaus lehtipuusta on eri asia.Ei Metlassakaan ilmeisesti ole asiasta mitään käsitystä.Siellä on keskitytty enempi marjastukseen ja jo tuotettuun lahopuuhun
Eikö tämä nyt kuuluisi Metlan reviiriin ? Vai onko asia mahdoton selvitettäväksi?
Mhy ennakkoraivaa kesäkeleilläkin Moton edellä,ei siellä tiettävästi mitään suojalitkuja käytetä,yli 10cm(tyveltä) puuta kaatuu
Tuo kymmensenttinen kuusi matsässä on riskitekijä siinä mielessä, että siinä kirjanpainajat lisääntyvät ens keväänä, jos se ei ehdi kuivumaanriittävästi. Kannon olisi syytä olla lyhyt.
Männyssä puhutaan kaarnatyvisestä puusta, eli sama juttu kuivumisen kanssa, ötökkänä siinä on ytimennäivertäjä.
Onpas jännä, että tässäkin asiassa meikä on päinvastaista mieltä nimittäis mm. 3000tuntia 555:sella antaa vähän kompetenssia sanoa, että paremmin se löylysaha on hallittavissa kun suurempi vääntö takaa hallitumman sahaustapahtuman. Kun niin paljoa ei olla sahan äärirajoilla niin vähemmän saha e. Tökkää ja viskaa terää viereiseen puuhun. Niitäkin sattuu välillä väkisin jos tasapaino horjahtaa tai on arvioinu väärin shan kyvyn sahata vaikka vinossa olevan puun. Ainakun menee jouhevammin poikki niin sen paremmin hallittavissa. Aivan kaikille sattuu virheitä mutta isomman sahan käyttäjälle aina vähemmän.
Saha potkaisee oikealle kaikkein hanakammin silloin, kun terässä on haritus liian pieni, jopa olematon ja vielä jos on käytetty liian pientä viilaa ja viilauskulma on tarpeettoman vino.
Kun ei sahaile kiviä, eikä maata ja teroittaa sahan joka tankillisella sekä käyttää sahatessa kierroksia niin, että tuntuu, ei puun katkeamisnopeus ole pieninkään ongelma.
Paljonkos 3000 työtuntia onkaan? – Taitaa lähennellä 1,5 vuoden kokonaistuntimäärää.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.