En tiedä miksi koneistutksissa taimet ovat usein jossain muualla kuin mättään päällä. Todella hidasta varhaisperkaus tai kuusten katkomisia tulee paljon, kun taimet eivät ole loogisissa paikoissa. Montut ovat syviä, mutta kunnon mättäitä ei silti edes ole ja taimia miten sattuu. Rehevällä pohjalla pitäisi taimi ehdottomasti istuttaa mättään huipulle, muutoin pitäisi heinätä himona monta vuotta.

Mätästyksen monttujen syvyyttä voitaisiin tarkistella metsäkeskuksen toimesta, pahimmat ovat yli metrin syviä ja nurinhan siinä kesällä menee, vaikka olisi kuinka etevä. Eli minusta tämä mätästys tyyli on iso syy, miksi jatkuvakasvatus kiinnostaa ihmisiä, ei noissa aukoissa moni tavallinen ihminen kesällä voi liikkua. Laikkumätästyksestä on tullut kansallinen häpeä, joka on metsätalouden generoima ja johon pitäisi puuttua välittömästi.

Voi olla, mutta kaikenlaisia poteroita on nähty ja isännätkin noita kiroaa.

Tuossa artikkelissa nimenomaan sanotaan että kaikki koneistutukset tehdään laikkumätästämällä ja siinä samassa kaivinkoneessa se istutuslaite on. On noissa koneistutksissa usein ollut pitkiä viiruja, raapaisuja, nuo laikut, mutta kuskistako riippuu voi olla tarpeettoman syviä monttujakin. Kukin tehköön nii kuin hyvältä tuntuu, mutta harva taitaa ymmärtää etukäteen.

Tulee tuo koneistutus yleistymään, kun tarpeeksi monta kehitysversiota on taottu.

Pottiputki on vain käyttökuluiltaan vielä pitkään kilpailukykyinen. Tekijöitäkin, ainakin paikoin, on ollut saatavilla. Työn oppiminenkin on aika joutuisaa, ja onnistumisprosentti hyvä. Mihin tietysti vaikuttaa muokkauksen jälki.

Koneistutus tulee tietysti ajan myötä lisääntymään. Mitä sitten vaikuttaa yleinen mielipide päätehakkuiden pinta-aloista, niiden laajuudesta, mikä taas vaikuttaa koneistutuksen yksikkökustannuksiin.

Noilla kivikkoisilla mailla ei oikein kaivuriakaan pitäis päästää mellastamaan saati koneistuttaa.Kivikoissa pottiputki,istutuskanki ylivertainen systeemi