Keskustelut Metsänhoito Kuusentaimet haavikossa

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 54)
  • Kuusentaimet haavikossa

    Merkitty: 

    Moi,

    Mitenkäs studiojoukkue auttaisi kuusentaimia tiheässä juurivesahaavikossa.

    Talvella syksyllä 2018 hakattiin metsä, yhdessä hyvin rehevässä kohdassa oli paljon haapoja. Keväällä 2019 mättäisiin istutettiin kuusentaimet. Alue on kanta-hämettä, metsäpeuroja ja hirviä niin paljon, että viime talvena oli vadelman versotkin syöty.

    Nyt kesällä 2020 paikalla on paitsi nuo kuusentaimet, mittaa 40-60 cm, myös metrinen heinikko ja kaksimetrinen tiheä haavikko.

    Metsä on mulle harrastus eli aikaa saa palaa. Mitä te tekisitte ja koska? Heinien polkeminen on suunnitelmissa syyskuussa. Kannattaako haavat kaataa summassa n. 60 cm mittaan nyt ja talvella sitten juuresta vai käydä vain talvella? Jos teen vain reikäperkauksen, niin riski nelijalkaisten pesiytymisestä lienee aika iso?

    Kiitos jo etukäteen teidän kokeneempien vastauksista. Ja tämä on sitten kiusausvapaa keskustelu. Jos olette eri mieltä jonkin vastaajan kanssa, niin perustelkaa omassa vastauksessa faktoilla, ei millään puolivillaisilla letkautuksilla toisen persoonasta.

     

  • jees h-valta

    Kurki, se asia olisi pitänyt silloin istutettaessa miettiä ettei turhaan haaskaa paukkuja valmiiseen metsän kasvuun. Kukapa sitä muuhunkaan kattavaan taimikkoon enää lisää istuttaa?

    A.Jalkanen

    Kysymys: kuinka syvään haapa pitää kaulata? Tarkoitan että poistetaanko vain kuori vai poistetaanko myös puun pintakerrosta jossa vesi kulkee?

    Gla

    Kärkkäinen kirjoitteli joskus aiheesta, että suurin virhe on kaulata liian syvältä. Jos moottorisahalla tekee, vaikutus on suunnilleen sama kuin puun kaatamisella. Eli vain kuori varovasti pois.

     

    Normandy

    Kiitokset vastauksista.

    Suurin virhe toki tuli tehtyä jo ennen puiden myyntiä eli en tappanut haapoja ennen kaatamista. Tai päättänyt kasvattaa haapaa (vaikka kannattaako se jalostamattomalla taimiaineksella?)

    Mutta kun tilanne on mikä on, niin toimintasuunnitelma on

    1) Nyt heinäkuussa etsin taimet, merkitsen ne ja kaadan raivalla lähietäisyydeltä (10 cm) haavat

    2) sen jälkeen otan raivaussahan ja kaadan loput haavat

    3) toistan tätä ainakin 3 vuotta joka jumalan kesä.

    Glyfosaatti alkoi jostakin syystä kummasti kiinnostaa. Millaiset onnistumisen mahdollisuudet, kun uudistus on tehty kirjan mukaan eli kaatamisen jälkeen mätästetty eli haavan juuret on perusteellisesti (?) katkottu.

    Jos teen vain reikäperkauksen, niin nelijalkaiset tekevät paikalle oletettavasti leirin ja syövät ainakin haavat lyhyeksi…

    A.Jalkanen

    Eikös tuo haavan kasvatus kannattane, jos lähtömateriaali on ilmaista eli juurivesaa? Kantovesassa lienee lahoamisriski? Joko energia- ja/tai kuitupuuksi tai vaihtoehtoisesti harvana metsänä josta hakataan haapatukkia ja alle saadaan mahdollisesti kuusikko jos hyvin käy. Mitä sanoo haapaekspertti?

    Jätkä

    Haavan kaulaamisessa ei mennä niinkään syvälle kuin taskutuksessa.Parhaiten kaulaus tapahtuu kiihkeimmän kasvun aikaan, kun kuoren alla nesteet virtaa. Työkaluna voisi käyttää vesuria, jolla kuori leikataan poikki ympäriinsä ja sitten sitä viilletään, että sen voi kiskoa / vedellä / repiä – irti puuaineksen päältä. Tyven olisi hyvä kuoria vähintään useampi kymmenen senttiä, jos kuorii metrin, niin aina parempi. Kaikki kuoriaines pois.

    Taskutus pitää tehdä: Kuoren alle mielellään kaarevalla terällä haava, johon muodostuu pieni ”tasku”, johon laitetaan taskutuspistoolilla 1 millilitra taskutusainetta. Yksi tasku jokaista läpimitan tuumaa kohti, taskut voivat olla samalla korkeudella, mutta eivät päällekkäin.

    Unohdetaan porakoneet ja moottorisahat, tehdään kerrankin ohjeiden mukaan.

    Timppa

    Minä tein parin pihahaavan kaulaamisen siten, että veistin moottorisahalla sekä kuoren että nilan paitsi kapeaa kaistaletta, jonka jätin ennalleen.  Eivät muutama vuosi myöhemmin vesoneet, kun kaadettiin

    Visakallo

    Normandylle vastaan, että tapauksessasi haapojen gllyfosaattiruiskutus taitaa olla ainoa toimiva keino. Kolmen kesän raivaus kun ei vielä riitä, kymmenen on lähempänä. Lisäksi löydät itsesi haapoja raivaamasta vielä ennen ensiharvennusta ja ennen 2. harvennustakin.

    Jätkä

    Kaksi tontinomistajaa riitaantuivat toisen tontilla olevien aivan rajan pinnassa kasvavien jo tukkikokoisten haapojen olemassaolosta. Puuton naapuri oli vahvasti sitä mieltä, että haapojen juuret tukkivat hänen salaojansa, – puut pitäisi tappaa. puiden omistaja ei suostunut, eikä kaupungin viskaalitkaan antaneet apuja.

    Puuton naapuri hoksasi, että haavan versoja ilmestyy hänen nurmikolleen, hän jätti nurmikon leikkaamatta ja kun haavanversot olivat n. polvenkorkuisia, hän pienellä sumutinpullolla kasteli versojen lehdet Glyfo-seoksella. Kaikki haavat kuolivat – Niin isot kuin versotkin.

    Puiden omistaja nosti metakan, mutta kukaan ei tukenut hänen ajatustaan, että ”Käräjille! ! ”

    Kun versot olivat tyystin kuolleet , puuton naapuri leikkasi nurmikon…   On se Glyfosaatti vaan hyvä aine.

    jees h-valta

    Saahan siitä terveysongelmia kätevästi. mahtoiko tuokaan riita olla arvoisensa? On todella outoa meuhkata jostain versoista. ja haapahan ei kasvata mitään siimamaista juuristoa kuten koivu. Joten salaojat pysyvät auki niistä haavoista huolimatta. Mutta kun halutaan riitaa on yleensä kaikki kivet käännettävä.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 54)