Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Viime vuosien kesät eivät ole olleet kuuselle ainakaan täällä Länsi-Kainuussa hyvän kasvun aikaa.
Kolme kesää sitten oli paha kuusen suopursuruoste epidemia ja silloin alkoi kuusen kävyistä levitä sirokokki-niminen sieni kuusen latvoihin niin isojen kuin pienienkin. Viime kesä pahensi tilannetta uuden suopursuepidemian muodossa lisää ja sirokki-sieni teki vielä päälle tuhojaan.
Ainakin minulla paikka paikoin puolet kuusista on menettänyt latvansa ja tyypillisesti käyristänyt latvakasvaimia kaarelelle alaspäin ja kuivunut.
Jos kuusen latvakasvaimet käyristyvät alaspäin ja kuivavat, niin syyllinen saattaa olla myös kuusentuomiruoste. Katsopas Metlan metsätuho-oppaasta esimerkkikuvia. Se on vaikea vaiva jos tuomia on alueella paljon ja olosuhteet ovat kosteat. Yleensä se rauhoittuu kun puut saavat kuitenkin pikkuhiljaa lisää pituutta.
Omissa metsissäni ei ole ollut tuomia juurikaan, vain parissa kohdassa muutama metrin mittainen vesa, jotka olen tuhonnut.
Yhtään isompaa tuomipuskaa ei ole ollut koskaan missään ja yleensäkkään täälläpäin metsissä ei kasva tuomia.
Tämän uuden sienen pesiytymisestä Kainuuseen luin vasta pari vikkoa sitten Metsälehdestä, jossa metsäntutkija Risto Jalkanen kirjoittaa kuusen kävyissä leviävästä sirokokkisienestä Kainuussa.
Tuon sienen vaikutus latvakasvaimeen on juuri samanlainen kuin tuomiruosteen.
Jalkanen sanoo että sienen tuhoja alkoi esiintyä Kainuussa vuonna 2011, mutta itse olen pannut merkille ilmeisesti juuri tämän sienen aiheuttamia latvahäiriöita jo 1990-luvulta lähtien. Aluksi epäilin juuri tuomenruostetta, mutta kun täällä tuomia on vain pihapiireissä ei metsissä.
Olen epäillyt myös versosurmaa, sillä sekin on kuuseen tarttuva sieni, mutta varmaa käsitystä kuusen latvojen tuhosta en ole voinut sanoa ennen kuin nyt, kun Jalkanen kirjoitta tästä sirokkosienestä, joka leviää maahan tippuneiden kuusenkäpyjen suomuilla.
Ahava eli kevätkuivuus on ainakin yksi neulasia kuivattava syy. Maaperä jäässä joten puu ei saa vettä. Aurinko, tuuli ja plussakelit aiheuttaa runsaan haihdunnan ja neulaset kuivuu.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään