Kyllähän meillä Suomessakin tehdään paljon puiden kasvun ja laadun parantamiseen tähtäävää jalostustyötä, ja jopa ihan hyvin tuloksin. Sitä, missä mittakaavassa tuloksia saadaan siirrettyä puuntuottajien yleiseen käyttöön, en osaa sanoa. Mittasimme äskettäin parin hehtaarin kuusikokeen. Ikä 23- vuotta. Puuta tällä hetkellä 320 mottia hehtaarilla. Muutama vuosi sitten tehtiin ensiharvennus, jossa poistuma yhteensä 60 mottia hehtaarilta kuitua ja energiapuuta, eli tuotto yhteensä 380 mottia hehtaarilta. Tekee 16,5 mottia /vuosi. Kasvu tällä hetkellä yli kaksinkertainen.

Näkisin kuitenkin, että aktiivisten puuntuottajien on tehostettava tuotantoaan, jotta metsä tarjoaisi heille jatkossakin kelvollisen toimeentulon. Yhä suurempi osa suomalaisten metsistä siirtyy joka tapauksessa muuhun kuin puuntuotantoon, joten ristiriitaa ei pitäisi syntyä.

Kuusen ja koivun tuotosta pystytään parantamaan helposti jalostuksella vähintään 15 kuution/vuosi. Ja se vain vaatii kuusella etenkin, laadukkaan siemenmetsien saamista.
Yhtä en vaan jaksa ymmärtää, kuinka puut osaavat jaksottaa kasvunsa täydellisesti oikein.
No varmaan sekin on geeneissä.
Kuusen pituuskasvu määräytyy tietysti maan märkyydestä.
Sitkeä se on kumminkin leviämään, koska yleensä kuusimetsä lopulta omalla happamuudellaan on loistava leviävä.

Ei pääse vielä ”Kinesin” ennätysten kirjaan sillä kuusikolla. Parempiakin löytyy. Ko. aluetta ei ole lannoitettu, eikä maapohja ole aivan paras mahdollinen. Hoitotyöt istutuksesta ja huolellisesta heinäyksestä lähtien on kyllä tehty ajallaan. Runkoluku on tavallista suurempi.

Kysymyksessä on kuusenjalostuskoealueista, joilla tutkitaan ja kehitetään mm. puun kasvuominaisuuksia