jos ajatellaan että ois 300 runkoa kuusta hehtaarilla noin 50 60 vuotiaita, rungon keskiläpimitta rinnankorkeudelta lähes 40 cm, kasvuprosentti vaikkapa 4, kannattaako semmonen metsä uudistaa vai jatkaa kasvua?

sehän kasvaisi metsätraktori kuormallisen puuta, 700 euroa per hehtaari per vuosi.

Jos sen uudistaisi ja investoisi uuden metsän kasvatukseen tonnista pariin per hehtaari.

Monenko vuoden kuluttua se uudistettu metsä tuottaisi saman arvon.

Monellako on vara  sijoittaa mutama kymmenen tuhatta tavalla että tuottaisi saman?

Voihan sitä harvennella jos siltä tuntuu ja jos uudistuu koivulle tai kuuselle niin edetään jatkuvan kasvatuksen suuntaan. Suurin virhe ovast nämä edulliset kaivinkonekuskit muokkauksen tekihöinä. Metsäasiantuntijoilla pitäisi olla munaa sanoa että tässä ei  kaiinkonetta tarvita, se ei le jokapaikan ratkaisu, siitä ei hyödy metsänomistajat.

Visakallon  mahtavasti kasvavat  puut ovat hyvä business  valtiolle.

Puunmyyjän  tulo kasvaa 50 -90 vuoden keskiarvolla mutta valtion osuus 34 % repäistään  vuoden myynnistä.  Riskisijoitukset ovat olleet vuosikymmenet.      Tulon jakosuhde on räikeä. Alle  5% tuotoksesta  34 %. !

Timppa kiteytti hyvin Perkon omintakeisen veroajattelun. Tuli jo mieleen, että eikös jk-metsien hakkuista sitten veroja peritäkään? Unohtuiko Perkolta jälleen jaksollisen metsän 2-3 harvennuskerran myyntitulot? Jos hakkuukertoja verrataan eri menetelmissä aikajanalla, niin kyllähän molemmissa menetelmissä hakkuita tehdään samalla kuviolla 10-20 vuoden välein. Riskejä on kaikessa toiminnassa, niin puunkasvatuksessakin, mutta ihan kelvollisesti olen mielestäni kuitenkin pärjännyt nämä 40 vuotta ja siitä on nuorempien hyvä jatkaa, kun puuta on nyt enemmän hehtaarilla kuin minun aloittaessa.

Korjaan hieman edellistä selitystäni.  Visakallon metsäjuttu on toinen juttu vaikka hänelläkin verot ja sijoitukset  toimii tässä ajassa melko samoin.

Ajatteluun ovat syöpyneet konemyyjien verovähennysmarkkinointi.   Niillä houkuteltiin ( edelleen)  kaupantekoon kuin oston verovähennys olisi  ostajalle tuloa. ” Tilinpäätökset  ” ovat  sekoittuneet ja sijoitukset eivät kohdistu   oikeaan myyntiin.  ( Simuloinnin voi tehdä vaikka kaalin siemenillä. Ostaa siemenet keväällä ja katsoo  syksyllä tuloksen).   Nuo ovat sellaisia perusasioita!

Asia ei liity  erikseen  jk:n  tai peitteisenmetsän puidenmyyntiin, kotitalousvähennyskin  on  samaa laatua kun ostaa  aurinkokeräimiä.    No kuitenkin piinaviikot ovat takana, nyt ollaan NATO:ssa.

Tolopaisen vain yhden kuvion tuoton odottelu 50vuotta on toimintamalli jo sinänsä. Entä jos metsätalousyrittämisessä niitä eri kl kuvioita on vaikkapa 300 ?