Keskustelut Metsänhoito Kuusen kasvatus rehevillä turvemailla

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10)
  • Kuusen kasvatus rehevillä turvemailla

    Kuusen kasvusta oli jo ketju olemassa, mutta aloitin uuden ketjun kuusen kasvatuksesta rehevillä turvemailla. Minkälaisia kokemuksia teillä siitä on? Mänty ja hieskoivu ovat tyypillisesti turvemailla menestyviä puita, mutta ainakin täällä Päijät-Hämeen korkeudella rehevämmillä soilla kuusen kasvu on kyllä ylittänyt kaikki odotukset. Kun vesitalous ja hivenaineet saatiin kuntoon, alkoi sellainen kasvu, joka on verrattavissa parhaiden kivennäismaiden vastaavaan. Lisäksi on tullut huomio, ettei tyvilahoa ole ollut juuri lainkaan, vaikka alueilla on liikuttu aina 60-luvun alusta lähtien koneilla useita kertoja. Ensin ojittamassa, sitten harvennushakkuilla, täydynnysojittamassa ja jälleen harventamassa, ja joka kerralta maastoon on jäänyt jälkiä. Tällaisilla kohteilla olisi järjetöntä rajoittaa metsän käsittelyä ja hakkuita millään tavalla.

  • KeMeRat

    ”Tällaisilla kohteilla olisi järjetöntä rajoittaa metsän käsittelyä ja hakkuita millään tavalla.”

    Kyllä! Puu kun kasvaa, ei sitä pidä estämän. Sitä ei ole mitään syytä estää, ei mitään eikä minkäänlaista.

    Kuusen kasvusta onkin jo muutama ketju, mutta kiitos paljon tästä ja toivotaan erikseen ketjuja kuusen kasvusta vähemmän rehevillä turvemailla ja sitten karuilla turvemailla ja sitten rinteissä, tasamaalla ja mäen päällä.

    reservuaari-indeksi

    ISÄNTÄ PÄÄTÄMITEN METSÄNSÄ KÄS1TELEE MENEEKÖ KONE1TA VAI EIMENE HAKUUTAKO VAI EI HAKUUTA VOIHALUTASÄÄSTÄSITÄ ISÄNTÄ PÄÄTÄ KUKAAN EI RAJOTA SITÄ ISÄNTÄ SElVÄASIA PÄ1VÄNSELVÄSTI

    A.Jalkanen

    Nämä eli rehevät korvet ovat niitä joille sovitellaan jatkuvapeitteistä kasvatusta, mikäli turvekerros on edelleen paksu, koska sen hajoamisesta aiheutuu päästöjä ja samoin aiheutuisi kunnostusojituksesta. Jos on sekametsää ja erirakenteisuutta valmiina voidaan antaa pohjaveden pinnan nousta 30-40 sentin syvyyteen jolloin juurille jää kasvutila. Ei ihan helppo yhtälö. Myös oja-ajouramenetelmä voi soveltua näille.

    Visakallo

    Nyt kun KeMeRat ja Reva näkyvät päivänselvästi olevan kanssani samaa mieltä rehevien tuvemaiden puunkasvatuksesta, niin mielelläni kuulisin lisää teidän omakohtaisista kokemuksista samasta aiheesta!

    Panu

    Onko tietoa turvekerroksen paksuudesta?

    Visakallo

    Turvekerroksen paksuus vaihtelee ko. alueilla metrin ja puolen metrin välillä.

    Panu

    Olisiko puoli metriä optimi, jolloin puut saavat turpeesta typpeä ja alempaa muita ravinteita? Vai menevätkö kuusen juuret edes siihen puoleen metriin?

    Miten hivenaineet saatiin kuntoon? Tuhkalannoituksella, Rauta-PK:lla vai jollain muulla ja millä määrällä?

    Visakallo

    Neulasanalyysin perusteella. Rauta-PK tai vastaavaa se oli. Terveyslannoitus tehtiin 2000-luvun alussa. Määriä en enää muista, pitäisi kaivaa kirjanpidosta.

    Puuki

    1/2 m on jo vähän liian paksu turvekerros jotta ku-juuret saisi sieltä riittävästi myös typpeä ilman maan käsittelyä.

    KeMeRat

    ”1/2 m on jo vähän liian paksu turvekerros jotta ku-juuret saisi sieltä riittävästi myös typpeä ilman maan käsittelyä.”

    Juuri näin. Turve on tunnetusti tässä vaiheessa pullollaan fosforia ja kalia, onkelma tulee typpirikkaan kivennäismaan liiasta etäisyydestä turpeen pinnasta. Tässä meni kaikki oikein ja kuten kirjoissa sanotaan. Can I get amen to that?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10)