Jos jätetään tuottavin puunmyynti eli joulupuut ja klapintekokin pois laskuista,  ja verrataan koivun ja kuusen välillä, niin koivu kasvaa (jopa hies) myyntipuukokoon ajassa, jossa kuusi vasta aloittelee kunnollista kasvuaan. Kun koivuakin saa myytyä kuitupuuksi ja hinta on tällä hetkellä n. 20 % alle havupuun, niin se n. 15-20 vuotta kuusta aikaisempi myyntiaika kompensoi myyntitappion reippaasti.

Kotimaisen koivun käyttö ei ole loppumassa, koska sitä käytetään uusissa/uudistetuissa sellutehtaissakin. Lisäksi Venäjältä tuotavan koivutukin tulo saattaa tyrehtyä kokonaan jo lähitulevaisuudessa V:n vientirajoitusten vuoksi.

Koivulla pystyy kyllä joku tekemään kunnon tiliäkin. Jo kolmimetriselläkin koivusahatavaralla on osoite, josta on mahdollista saada kunnon työpalkat ja jopa voittoakin. Pöllin ei tarvitse olla vallan järeä, kun siitä sahataan kaksi 38 millistä lautaa, leveys hieman pöllin vahvuudesta kiinni. Esim 80 mm x 38 mm lautoja saa kaksi kpl 11 senttisestä pyöreästä puusta Jos kuorelle varataan sentti, niin kaksi täysisärmäistä tulee. Kun laudat kuivataan ja höylätään, on niiden hinta lattialautana vähintään 70 € / neliömetri. neliöö kuluu lautaa vajaa 15 jm, eli metrihinnaksi tulisi n 4,6 €. Noita hintoja voi pitää jopa verollisina, pelivaraa on.

Kun yhdestä kolmimetrisestä pöllistä tulee kuusi metriä lattiaponttia, niin työllekin voi laskea jonkinlaisen palkan.

Isommasta pöllistä voi tietenkin sahata useampia – taikka leveämpiä lautoja, leveämmillä yleensä neliöhinta on korkeampi.

Kaikkea kalustoa ei tarvitse hankkia, niitä saa myös palveluna heiltä, joilla jo on.

Kanttivajaa alkaa hokata. ja ikäänkuin se 115 000 onkin jo puun myyneen rahaa. Jep. Niinhän täällä rohkeimmat hourailee.

vajaakantti tietää, mutta iso osa eliitistä ei tiedä. Kun koivukuitu muuttuu viilutukiksi ja taimen ja tukin kasvussa ei aikaa kulu kuin pari vuotta. Jos sitäkään.

yt Gyrtryyd von Gesselhof

Aloituksen pohdinnoissa on tullut kallistuttua sille kannalle, ettei puiden kasvun hillinnälle oikein mieli taivu (ainoastaan haapa männikössä kyllä).

Monenmoiset kokeet ja mallit puolustavat kaksijakoista kasvatusta ehdolla, että on tiedostettuna mihin pyritään.Jos siihen ei ole viitseliäisyyttä, jäljelle jää puhtaan kuusikon kasvatus.

Joulukuusiksi en tavallista istutuskuusikkoa laittaisi, kelvollisia yksilöitä löytyy vain muutama. Tämän tietää jokainen itselleen kuusta hakenut. Klapikauppaankaan tuskin kannattaa raivaussahalla kaadettavien runkojen kanssa ryhtyä. Palataan siis normaaliin metsän kasvatukseen ja siinä paikkaa näkemättä oma näkemykseni on se, että hyvin kasvaneista paikoista koivut lähes kokonaan pois (jokunen raudus monimuotoisuuspuuksi kannattaa jättää) ja muualla jätetään kasvatettavia runkoja enemmän. Onko luku Antonin mainitsema 100 vai ehkä 400, se täytyy paikan päällä katsoa. Seuraavassa koneellisessa harvennuksessa sitten päätetään koivujen jatkosta. Tuollainen määrä koivua kuusen päällä antaa mukavasti kuuselle tilaa kasvaa ja vaihtoehtoja myöhempää kasvatusta varten.