Visakallo: ”Minun pienkuviollani muokkaamattomaan maahan istututtamisen epäonnistumiseen oli useampi syy. Maapohja oli alunperin 60-luvulla ojitettu turvemuuttuma. Se on jo itsessään aika haasteellinen maapohja. Suurin osa taimista näytti kuivuneen. Osan vei tukkimiehen täi. Alle 10% taimista jäi henkiin.”
Tätä tarkoitin, kun kyseenalaistin muokkauksen puutteen olevan syy epäonnistumiseen. Tässä kohteessa ilmeisesti paakut/taimien juuret eivät ulottuneet kunnolliseen kivennäismaahan, vaan jäi ”höttökerrokseen” ja kuivui. Paljonko muokkaus olisi tässä kohteessa asiaa korjannut, sitähän minä en tiedä ja sattuiko lisäksi huono kesä kuivuuden osalta. Tukkimiehentäiriski on tietysti yksi asia, jossa muokkauksen positiivinen vaikutus on tiedossa. Tosin jos ollaan paksulla turvemaalla, hillitseekö mätäs otusten kulkua, kun yleensä niiden yhteydessä puhutaan kivennäismaasta.
Linkittämässäni kuvassa ei riskiä tukkimiehentäistä ollut, koska kyse ei ollut tuoreesta hakkuuaukosta. Savimaalla ei myöskään ole turvamaiden ongelmia, vaikka muita juttuja sitten tuleekin huomioitavaksi.
Eli homma voidaan varmaan tiivistää niin, että muokkaus on ns. varma tapa onnistua, mutta muokkaamatta jättämispäätöksen tekijän on syytä tuntea hyvin paikalliset olosuhteet ja arvioida onnistumisen todennäköisyys + muut seuraukset sen perusteella. Mitään yleistettävää vastausta muokkaamattomaan istuttamisesta ei ole.
Hyvin onnistuu, olen laittanut kaikki kuusentaimet muokkaamattomaan maahan. Ne pitää vain istuttaa heti hakkuun jälkeisenä keväänä. Heinäistä ehkä joutuu tekemään muutaman vuoden. Ei mitään ihmeellistä.
Eli olet Scientist kanssani eri mieltä? Juuri kun esitän mielipiteen, että hommassa on paljon muuttujia ja siksi ei yleistävää ohjetta voi antaa, kerrot kuusen istuttamisen onnistuvan hyvin. Näin, vaikka mm. Visakallo antoi konkreettisia esimerkkejä epäonnistumisen riskeistä ja itsekin olen tähän viestiketjuun niistä kirjoitellut.
Yleistävä ohje (kuusen kasvupaikalle). Muokkaamattomuus lisää taimien kuolemisen riskiä ja heinäämiskuluja, koska mättäillä ne pääsevät nopeammin heinästä yli. Jos istutustaimet sattuisivat kuolemaan, luonnontaimia tulee, mutta ne kasvavat heikosti, kuten nähdään jatkuvan kasvatuksen pienaukoista. Muokkaaminen puolestaan nopeuttaa taimien kasvua, mutta toisaalta lisää myös taimikonhoitokuluja, koska toisinaan luonnontainta tulee liikaakin. Jokainen tapaus on erilainen, koska muokkauksen kustannus riippuu aukon koosta ja tiestön etäisyydestä kohteeseen. Muokkauskustannusta pitää verrata odotettavissa oleviin riskeihin ja kuluihin.
gla on oikeassa pitää tuntea olosuhteet ja taimen vaatima maapohja ja sitten tehdä päätös yleensä karut ja kivikkoiset maat ovat parhaita olla muokkaamatta sitä heinää ja roskapuuta kyllä kasvaa enemmän jos maa muokataan joka kyllä istuttamista helpottaa
Onko joku istuttanut muokaamattomaan taimitassujen avulla ? Jäi kerran nippu taimitassuja varastoon , nyt voisi kokeilla niiden kanssa ku-istutusta. Tukkimihentäit väistää aukeita kohtia, siksi muokkaamaton maa on niille helpompi kohde. Taimitassu ajanee saman asian kuin paljas kivennäismaalaikku ja on vielä suoja auringon paistetta vastaan, jos kuivuus on haittana.
Jos kuvio on ”takkuisen taipaleen” takana ja sinne on kuitenkin ajokalusto saatu puita korjaamaan niin samalla vaivalla sinne päässee kaivuri ja sitten vaan yhtenä- kahtena päivänä taimet herraskaisesti muokattuun maahan ja se oli siinä.
Ilman muokkausta siellä taipaleen takana saattaa joutua ramppaamaan vuosikausia pelastamassa jurovia taimia.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.