Nyt voidaankin pohtia, onko tuo 2500 r/ha ollut oikea määrä puuntuottajan kannalta? Ainakin jos pitäydytään tavoitteessa, että keskikoko rungoilla on 100 litraa ns. ainespuuta, niin tuossa kasvatustiheydessä siihen pääseminen on kestänyt melko varmasti kymmenen vuotta pitempään kuin olisi 1800 rungon kanssa kestänyt. Puuta hehtaarilla olisi toki yhtä paljon molemmissa vaihtoehdoissa 20 vuotiaana ja samoin 30 vuotiaana, mutta Toisessa vaihtoehdossa kuitupuuta on ”kasvatettu” vähemmän ja harvennuksen jälkeen kasvamaan jätetyt puut olisivat parempikuntoisia, koska niillä on ollut enemmän tilaa ja eväitä / runko.

No mitä hyötyä siitä on, että puut on kasvatettu ohjetiheydessä? Poistettavia runkoja on vähemmän ja ne ovat järeämpiä, eli hakkuukustannus on pienempi kuin hintelämmässä puustossa. Myös hakkuukoneen kuljettajalle työkohde on mielekkäämpi tehdä. Jäävä puusto on järeämpää ja voimakkaammassa kasvukunnossa.

Tuo 1500 r/ha on varmaan silloin ihan hyvä tiheys, kun ollaan VT:llä kuusikossa. Kuitenkin ”kuusen pohja” pystyy kasvattamaan kuusta optimaaliseen tahtiin, vaikka sitä on isketty 1800 tainta. Periaatteessa osa taimista vioittuu niin, että niistä ei tule edes hiomopuuta ja osan jopa peurat ja kauriit kuorivat kuoliaaksi.

500 kpl satalitraisia tekee leimikosta juuri korjuukelpoisen.

Niin ja mitä sitten? Ennakkoraivaushan on päivän muotisana.

Yllättävän paljon kuulee näkee sitä, että ei ole haettu kemeraa varhaisperkaukseen eikä taimikonhoitoon, mutta ennakkoraivaukselle sännättään oikein innoissaan silmät loistaen ilman mitään korvausta!