Oman tulisijan ja kiukaan käyttöohje kannattaa lukea. Itse laitan kiukaaseen alimmaiseksi neliönmuotoiseksi ”jalustaksi” ja ilmankierron varmistamiseksi isompia klapeja ja niiden päälle pienempiä ja sekaan tuohta ja sanomalehteä. Yleensä lähtee heti palamaan jos puut ovat kuivat. Avotakassa sytytys tapahtuu samalla tekniikalla mutta enemmänkin isojen väleistä kuin päältä. Luukulliseen takkaan voi taas rakentaa kehikon kun savujen karkaamisen vaara on pienempi.

Luin että lohkotuista kiuaskivistä saa paremmat löylyt kuin pyöreistä, mutta pyöreitä voi laittaa päällikerrokseksi. Entä hoituuko kiukaan huolto, se vaikuttaa tehoon. Hitsimmoinen homma kyllä tuommoisen ison IKI-kiukaan kivien pesu ja uudelleen ladonta. Lämmitysaika 1 tunti, 3 x 2/3 pesällistä ja sitten voi saunoa pitkään.

Sytytystekniikkaan sen verran, että kompromissina olen päätynyt sytyttämään keskeltä. Niin pientä silppua en tee, että päältä onnistuisi.

Sitä en tiedä, onko tuo hyvä vai huono asia päästöjen ja nokeentumisen suhteen. Kiukaan sytytän alhaalta.

Gla, kyllä se uunin lämmityskin on matematiikkaa. Alkutalvesta ja keväästä ei tarvitse lämmittää likikään niin paljon kuin sydäntalven pakkasilla. Juuri sen takia ne koivut kannattaa käyttää silloin kun lämmittämisen tarve on suurin. Kyllä siinä askelia ja vaivaa säästyy. Laske itse, jos et minua usko!

Minua siivittää tällä iällä kaikkein eniten mukavuudenhalu. En viitsi sydäntalven pakkasilla mennä kahta kertaa ulos pakkaseen hakemaan puita, kun koivuja käyttämällä selviän yhdellä kerralla!

Olen jokseenkin varma, että iän myötä Glakin siirtyy tähän ”kaksien klapien taktiikkaan”. Monet tällaiset ”mökin mummojen” oivallukset ovat niin hyviä, ettei niitä tahdo nuorempana hoksata.