Keskustelut Puukauppa Kuusen arvo polttopuuna

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 81)
  • Kuusen arvo polttopuuna

    Meillä on mökillä rinnekuusikko. Hakkuutimme samanlaista metsää jonka hakkuukertymästä 2/3 oli tukkipuuta.
    Ehdotin sukulaiselle puukauppaa, hän meinasi että tehdään polttopuiksi ajan mittaan yksi puu kerrallaan.

    Onko palstalaisilla ideoita mitenkä voi vertailla kuusen arvoa polttopuuna vs myyntipuuna? Polttopuusta ei tietenkään mene veroja.

    Tässä tapauksessa en ottaisi vertailukohteeksi havupuun polttopuuhintaa, joka on paljon huonompi kuin koivun. Vertailisin vain lämmitysarvon perusteella. Molemmat puut lämmittävät kyllä, toinen on vain arvostetumpi.

  • mehtäukko

    ”…Miten toimisi Neuvostoliiton malli Suomen metsätaloudessa?  Siellähän kuvion koko on kilometri vai…”

    Kun aloittaja kyselee mökkikuvionsa polttopuuhommeleita, ja juttu kääntyy Putlerismi-mallin haaveiluun ratkaisuksi kuvioiden koolle, taitaa kysyjä olla kaulaansa myöten kahlaamassa punaisessa haavekuvassa…?

    Tomperi

    Myönnän kyllä että tuo ois pitänyt olla omansa keskustelunavaus. Molemmat maat Venäjä ja Kanada ovat maanomistusolosuhteiltaan erilaisia maita kuin Suomi. Natinoita ei kuulunut kun Suomalaiset yritykset saivat vapaat kädet toimia sopimusten puitteissa Neuvostoliitossa  ja Venäjällä, noudattivat ko maanmetsälaikia ja hakkuuukuviot ovat siellä suoria neliöitä eikä piiperöimistä tunneta.  Kanadassa toimivat metsätyöntekijät ja urakoitsijat eivät ole valittaneet Suomeen olosuhteistaan. Suomessa kaikki itkee kaikki.  Metsänhoitoyhdistykset  laajenevat syömällä toisiaan ja varmaan se toiminta ei lopu ennenkuin suomesssa on jäljellä vain yksi MHY. En ymmärrä mikä kirjoituksessani oli Putlerismia tai kaahailua punaisessa haavekuvassa?  Siinä ei ollut mitään omaa mielipidettä vaan pelkkää faktaa. Tosin tunsin yhden yrittäjän joka neuvostoliiton jälkeisessä tilanteessa joutu kusetetuksi mutta sopijapuolena olikin pikkuinen venäläinen oligarkki eikä Putiini ollut vielä vallankahvassa.

    mehtäukko

    Mitä olisi ryssiltä esimerkillistä opittavaksi? Ei ainakaan metsätalous ja sen toteutus.

    Tomperi

    Noh jos se toteutettas ns Venäjän malliin niin ois yksi metsänomistaja ja Suomessa otettaisiin metsäflosofiassa ja metsien käytössä Saksan mallin sijaan Venäjän malliin. Metsänomistajia olisi yksi tai korkeintaan 2000.  Harva suomalainen sitä kannattaisi. Loppuisi myös vouhotus jokaisen kansalaisen oikeuksista. Mitähän Waalruussi tuumais, luulen että kannattaisi mutta tuskin muuttaisia Suomeen….

    käpysonni

    <p>Suuruuden ideologia niin maa- kuin metsätaloudessa on peeseestä. Meillähän metsäteollisuus lakeijoineen joitakin vuosia sitten yritti väkisin, kepulikonstein  aikaansaada rakennemuutosta suomalaisen metsänomistuksen rakenteeseen,  mutta kun ei keksitty laillista konstia millä saadaan pienmetsänomistajien metsät ryövättyä suurmetsänomistajille,  niin keksittiin  ns. metsämaksu, eli jos ei myy puuta, joutuisi maksamaan hehtaarikohtaisen ”sakkomaksun” eli esim. 50€/ha, tällä pyrittiin  siihen että pienmetsänomistajat  joutuisivat myymään   halvalla metsänsä suurmetsänomistajille, koska eihän pienmetsänomistajat joka vuosi tosiaankaan pysty myymään puuta.  </p><p>Onneksai tuota törkeää ja idioottimaista ehdotusta ei pantu täytäntöön, kiitos järkevien poliitikkojen.</p><p>Perhemetsätalous, pienmetsänomistus nimenomaan on suomalaisen metsätalouden vahvuus ja etu, se vaan toimii paremmin kuin suurmetsänomistus, ja saa yleisen hyväksynnänkin.  Totta kai metsäteollisuus haluaisi että meillä olisi vain suurmetsänomistajia, joilla on se vähintään tuhat hehtaaria per nokka omistuksessaan ja hakkuuaukot olis vähintään 10 ha, ja urakoitsijapuolikin olisi tyytyväinen, mutta onneksi näin ei ole.</p><p> </p><p>Toive onkin, että kun EU suunnittelee määräyksiä metsiimme, niin ainkin tuo avohakkuualan maksimikoon rajoitus toteutuisi, se voisi olla jotain 3-4 ha:n paikkeilla.  Ja turha on urakoitsijoiden ja metsäteollisuuden itkeä noista 1 ha:n avohakkuista, elämme markkinataloudessa ja asiakas maksaa, eli tehkää työnne älkääkä valittako.</p><p> </p><p> </p><p> </p><p> </p>

     

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/91b5ea9b-75aa-5419-8450-62c458d95ec4

     

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/0b368efb-eecf-5928-bcc5-7f2f164ea99a

    Metsuri motokuski

    Tänä päivänä taitaa olla hakattavien aukkojen keskikoko 1,5 ha luokkaa. Joten käpysonnin haarukassa aletaan olla. En ole kuullut että metsäteollisuuden ongelma olisi suomen metsätilojen pieni koko. Tärkeintä kuitenkin on että puuta liikkuu ja hyvinhän se on liikkunut. Jos tilojen koko olisi ongelma niin miksi tänne metsäteollisuutta olisi ykeensä syntynyt.

    Tomperi

    Sillon kun metsäteollisuutta synty, puu oli lähesilmaista mutta puu oli kustannuksineen tehtaalla hapaa verrattuna Norjaan tai keski eurooppaan. Esimerkiksi parhaimpaan aikaan esimerkiksi Ruovedellä toimi noin kymmenen sahaa jotka harjoitti ulkomaan kauppaa ja Runeberg toimi vuoden verran vai oliko se puolitoista vuotta kotiopettajana joten kannattavaa ainakin joillekkin se puunjalostus on ollut. Ja maata sai ostaa edulliseen hintaan hyvillä kaupoilla, lähes vapailla markkinoilla, yhteiskunta ei tarjonnut rajoituksia toisaalta ei myöskään taloudellista tukea vai tarjosiko?

    Visakallo

    Eihän metsätilojen koko ole olennaisin asia metsäteollisuuden kannalta, vaan metsänomistajien asenteet. Tiedän useita pienmetsänomistajia, jotka hoitavat metsiään ja myyvät puuta aivan asiallisesti omien mahdollisuuksiensa puitteissa. Tiedän myös suurmetsänomistajia, joista ei ole teollisuudelle juuri muuta kuin haittaa. Suojelevat ensin omat metsänsä, ja vaativat hyvin äänekkäästi myös muita tekemään samoin. Voidaankin sanoa, että tässä suuruuden ekonomia toimii juuri päinvastoin kuin on ajateltu.

    Tomperi

    Niin myyvät joilla on kuten ruotsinkielisten keulahahmon säätiö joka silloin aikoinaan möi hyvään hintaan saaria kansallispuiton aineksiksi lounaissuomessa että prää on että rikkaat myy ja köyhät kituuttaa

    Salonpoika

    Melko suurpiirteistä oli maa-ja metsätalous naapurissa ainakin silloin kun 1970-luvulla pääsin siihen tutustumaan Suomen nuorison toisella ystävyysjunavierailulla Neuvostoliittoon. Kävimme mm. Kalinissa viidentuhannen hehtaarin kokoisessa sovhoosissa jossa peltoa oli kolmetuhatta hehtaaria. Kysymykseeni paljonko he tuottavat tilalla puuta vastattiin että heillä on puuntuotantotilat erikseen……

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 81)