Keskustelut Metsänhoito Kuusen alikasvos männikössä

Esillä 5 vastausta, 41 - 45 (kaikkiaan 45)
  • Jätkä

    Pohjanmaalla puut ovat kehittyneet vain yhdentukin – paraimmillaan kahdentukin puiksi. Syy on selvä: Aakeeta laakeeta lakeutta, niin länsituuli pyyhkii maanpintaa pitkin kuskaten pilviä tuossa kymmenen – viidentoista metrin tasalla. Kasva siinä sitten pituutta.

    Pohjalaisilla on ”Taivas pudonnut niskaan”, kuin Gallialaisilla.

    Kyllähän tuon on kaikki tienneet ikiajoista lähtien. A.Jalkanen on poikkeus, joka vahvistaa säännön.

    A.Jalkanen

    Olisiko syynä juuri se ”aakee laakee”. Ei ole tarvetta kasvaa pituutta, kun valoa saa muutenkin tarpeeksi (harvassa metsässä), ja juuriakin tarvii vahvistaa, että pysyy tuulessa pystyssä. Samaan tapaan meren rannikolla puiden runkomuoto on erilainen kuin sisämaassa.

    Vai että pohjalaiset Suomen gallialaisia? Se voi pitää paikkansa, samoin se, että Pohjanmaa on Suomen Texas.

    Kurki

    Sanoisin että eipä tuo kivennäismaiden puusto Pohjanmaalla juuri pituudeltaan muun Suomen puista eroa sen, mitä sillä suunnalla olen liikkunut. Rannikko on konaan eri asia. Lapuallakin siinä lähellä keskustaa tien varressa metsikkö männyt 30 m. Härmän Kuntokeskuksen vieressä järeä männikkö yli 20 m. Mistä Suomessa löytyisi kovin paljon parempaa metsää. Nykyisin Pohjanmaan puut ovat 10 m pitempiä kuin mitä harsinta aikana olivat. Tottakai maapohja puiden puituuteen vaikuttaa eli sillä missä turvekerosta on enmmän pituuskin ja kasvu jää pienemmäksi. Tietenkin Hämeessä, Savossa ja Keski-Suomessa ovat Suomen parhaat metsien kasvupohjat.

    Jovain

    Hyvä kysymys AJ. Voi olla myös, että kuusen alikasvokset koetaan korjuun tiellä oleviksi. Tai eriyttämistä on, kun jatkuva kasvatus hoitomuotona asetettiin sulkuun ja otettiin sitten uudessa metsälaissa käyttöön. Tai sulautettiin sulun aikana jaksottaiseen metsänhoitoon, jossa muodossa käytetään edelleen. Ja jatkuvalle kasvatukselle määriteltiin oma erillinen hoitomuotonsa.   Minkä takia pitää eriyttää, jos jaksottaisessa on toimiva sapluuna ja voidaan toimia sen mukaan. Sitä on mahdollista myös tehostaa, ottamalla luontainen metsänhoito paremmin huomioon?

    Jätkä

    ”Se se vaan on sillälailla”, että tasaisella maalla puut eivä kasva niin kuin kasvavat rinteissä ja muutenkin paikoissa, joissa vesi ei seiso, mutta sitä on riittävästi.

    Se voi kyllä olla niinkin, että kaksikymmentä metriä korkea tukkimännikkö on pitkää ja järeää, mutta vaikea sellaisista rungoista on tehdä edes neljää täyspitkää tukkia, saatikka kuutta kappaletta.

    Parhaista mäntykuvioista olen itse tahnyt tyveltä alkaen ensin kolme maksimipituista  (61 dm) tukkia, sitten apteerannut loppuosan niin, että kokonaispituus mitataan ensin, sitten jaetaan se kolmeksi tukiksi. Kun tyviosassa ei ole mitään virhettä, on se viisainta jakaa Max tukeiksi.

Esillä 5 vastausta, 41 - 45 (kaikkiaan 45)