Eri ostajilla on aika paljonkin eroja mittojen ja järeyden suhteen. Eniten niihin vaikuttaa sahan koneiden mitoitus ja joka sahalla on erilaiset koneet.

Ikivanhoilla sahauslinjoilla menee isompikin tukki helposti läpi – samoin pidempi. Uusimmilla sahoilla on räknätty, että niitöä tosijäreitä tukkeja – kuin myös perinteisesti max tukkeja tulee niin vähän, että sahalinjoja ei kannata rakentaa niitä varten.

On ollut meilläkin kauppoja, joissa on D 1,3 määrätty 36 senttiseksi. Tyvilaajentumat, jotka menevät sen yli, ”sievistetään” mittoihin.

Sitten on joillakin sahoilla max 60 cm ja vaneritehtailla se voi olla 65 cm.

Tuo läpimitta on aika ratkaiseva sahauslinjoilla, kun esim minä olen opetuslasten kanssa pienentänyt keskisuurelle sahalle tuotuja tyvitukkeja 450 x 450 mm:n parruiksi, jotka sitten on kärrätty sinne sahalaitokselle. Niissä kyllä näki, kuinka mahtavaa huippulaatuista pintalautaa niistä tulee – ja paljon.

Nyt siellä sahalla taitaa käydä liikkuva vannesaha tekemässä samaa hommaa.

Visakallo: ”Silloin kun kuuset ovat männikön alikasvoksena, useimmiten jommat kummat ovat väärällä maapohjalla. Useammin kuitenkin kuuset.”

Tilanne voi muuttua nopeasti uusien taimikoiden osalta. Kuusen kasvatus alkaa olla riskipeliä kuivuuden ja kuumuuden takia. Hirvituhojen takia männyn maille ja kuivanpuoleisille mustikkatyypin kasvupaikoilla en ennusta kovin lupaavaa tulevaisuutta kuusille. Itse olen laittanut mt-pohjallekin mäntyä, kun juurikääpäkohteessa on pitänyt puulajia vaihtaa. On helpompi torjua sorkkaeläimiltä kuin koivu. Täytyy vaan varautua kasvattamaan tiheässä, tarvittaessa vesakon avulla ja aloittaa pystykarsinta mahdollisimman aikaisin. Myöhemmin näkee, tuleeko kuusen alikasvosta. Juurikääpäkuviolla tietysti raivataan pois.

Koivujen seassa männyt kasvaa jopa omt:llä hyvin, kunhan pysyvät sopivasti, muttei liikaa koivujen kurittamina. Siellä on sopiva paikka alikasvoskuusillekin.

Yhdessä jaksossa kasvaa myös kuusen ja männyn sekoitusta. Toki kuusi ainakin vielä on aavistuksen jäljessä, mutta ehkä se ei kuusta niin haittaa. Männyllä riskinä tietysti oksaantua. Tällaiseen sekametsään en alikasvosta tavoittele.

Markkinat ratkaisee ylisuurien erikoispuuongelman, jos puuta on tarjolla, myös ostajat ja jalostajat ovat paikalla. Tällä hetkellä eivät ole, tarjonta on vähäistä ja ostajat ovat vähissä. Paljon menee polttoon ja massaksi, ovatko ylisuuria siihenkin? Kokoluokassaan erikoispuut alkavat olla tuntematon käsite markkinoilla. Jos tarjontaa olisi myös markkinat olisivat paikalla. Tässä mielessä metsän kasvatuksessa kohtalokasta on suosia vain sahojen normimittoja. Aikoinaan markkinat olivat olemassa, metsistä riitti tarjontaa ja ainakin ulkomaan vienti veti hyvin. Tiedä sitten missä määrin jalostettiin kotimaassa? Tuli joskus, jostain valtion puistosta jaettua Saksan mittoihin mänty (sen leimikon suurin) 38 metriä tukkia ja latvasta tukkiosan paksuus oli kymmenen tuumaa.