Keskustelut Metsänhoito Kustannustehokkuus vs määrätehokkuus

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 32)
  • Kustannustehokkuus vs määrätehokkuus

    Lauri Vaara väittää, että hintavat metsäkoneet ovat määrätehokkaita. Sen sijaan muutenkin olemassa olevilla maataloustraktoreilla tehtävä metsätyö olisi kustannustehokkaampaa. Toisin sanonoen isoilla koneilla tulisi paljon kuutioita mutta kalliimpaan hintaan.

    Voiko tämä oikeasti pitää paikaansa? Oletteko nähneet vertailuja?

  • Pähkäilijä

    Traktoripohjaisissa laitteissa joissa nosturi ja koppi on samalla rungolla huomaa kyllä pitemmän päälle kaikki iskut mitä nosturi antaa. Olin jo autuaasti unohtanut koko jutun kunnes viime viikolla tuli Patulla mätettyä muutama kuorma joka oli 5 tonnin painoisessa traktorissa kiinni. Ihan mielissään tuumasin että onneksi ei tämmöisellä tarvitse elantoaan hankkia. Maatalouspuolella jos moton tahtoo traktorista tehdä niin sitten vaihtoehto tulee tutuksi, puun ajoon löytyy kärrejä jossa on nosturi kärrissä valmiina ja työskentely tasaisempaa.

    Meilläpäin rupeaa maanviljelijätkin olemaan kohta harvinaisuuksia ja maanviljelyä kesän ja metsätöitä talven tekeviä en tunne yhtään.

    Jos maataloustraktori käy energiapuuajoon niin miksi se sitten ei käy harvennukselle, väljennykselle ja avohakkuulle? Se on aivan sama mitä puuta kuormassa on jos kuorma laittaa vaikka 10 tonnia kyytiin. Isompia puita vaan ei tarvitse ottaa kouraan montaa kerrallaan… Joka tapauksessa kuutioita siirtyy kerralla saman verran.

    kuusessa ollaan

    Aikas fakiiri on se, joka laittaa järeäänkin metsäkärryyn rankaa 10 tonnin kuorman…

    Energiapuuhakkuilla vaan nuo ”jatketun lähikuljetuksen” osuudet on yleensä pitempiä, jotta tavaraa saadaan isompiin kasoihin haketettavaksi, juurikin peltojen reunat yms. Näissä hetkellisen ajonopeuden merkitys nousee.

    Se ero mikä tulee etenemisessä tr vs metsäkone on runkorakenne. Metsäkoneissa jokaisella akselilla on riittävästi painoa riittävän pidon saamiseksi, samasta syystä myös painotus on tasaisempaa. Pahassa maastossa, kivikot ja kannokot, metsäkone on tunnoton eteniä, maavaraa on riittämiin ja ketteryys samoin.
    Lisäksi ajomukavuus kahdeksanpyöräisissä koneissa on ihan eri planeetalla kuin yksittäisakselin päällä heiluvassa tr ohjaamossa.

    Ja ihan tosissaan hydraulivetoiset metsäkärryt on ”apuvetoisia”, kaikki moottorin voimat ei siirry pyöriin ja lisäksi nopeuden noustessa veto ei pysy mukana. Keskiraskaat koneet etenee täydellä kuormalla, vaikka kaikki pyörät olisi mudan sisässä ja koneesta näkyy vain ohjaamo.

    jees h-valta

    Käyhän se mutta avohakkuulle ei ainakaan ole mitään järkeä lähteä itse tuhtaamaan. Ajattelin lähinnä toimia joissa se yhdistelmä hiukan maksaisi itseään takaisinkin.

    6 m3

    Tulee olemaan piiiitkääää takaisin maksuaika,,,,

    jees h-valta

    Hilurattori ei edes kestä sinne asti. Valtra sentään kestää isältä pojalle. Kun isä nuukasti käyttää.

    6 m3

    Hilux vm.89. Natikka -71. Natikalla ajetaan jo kolmannessa polvessa. Hilulla toisessa. Natikka ollut tuossa em. kaytossa, puoliteloineen, kattonostureineen ja vinsseineen. Tiedan mista kirjoitan. -70 luvulla 10-vuotiaana vedin siimaa rungolle etta puut saadaan nosturin ulottuville. Mita sina teit silloin, leikit kauppaleikkeja?

    jees h-valta

    10-vuotiaana esim. isän kanssa hevosen ja reen kanssa metsäreissuilla (meillä sanottuna takamaassa). Hevonen kesti sen yhden polven. Mieluummin olisi kyllä niitä kauppaleikkejä voinut leikkiäkkin. Saati pahnapussin päällä kalseita matkoja värjötellä.
    Mutta onneksi on saanut sitten kuustoistasesta leikkiä näitä kauppaleikkejä. Tämänpäiväiseen asti.

    6 m3

    Siina se pojasta polvi pahentunut. Hevossavotoilla eka kerran 4:n vanhana.

    6 m3

    Isaukko vainaan jaamistoista loytyy myos ajotaksat 60-luvun lopusta vuoteen -74 kun lahikuljetus maataloustraktori pohjaisella koneella muuttui kannattamattomaksi. Myos kaikki koneen varustelusta ja korjauksista loytyy kirjanpito.

    6 m3

    Lomake 22: ilmoitus puutavaran valmistumisesta ja kuljettamisesta hankintakaupan tai muun siihen verrattavan myynnin yhteydessä vuonna 1970

    Työlaji puutavaralaji määrä/yksikkö yksikköpalkka Hankintyönarvo

    teko tukkeja 1029 j3 16p 164,64 mk
    ajo tukkeja 1029 j3 9p 92,61
    teko ku pap 44,5 pm3 4.40 195,80
    teko mä pap 39,0 pm3 3,80 148,20
    teko ko pap 22,0 pm3 3,80 83,60

    hankintayön arvo yht 684,85 mk

    Lasku:
    Pinotavaran ajoa
    101 m3 a4,50 mk yht 454.50 mk

    Mittaustodistus:

    koivu pap pit. 2m 22.0 m3 a 16.50 yht 363 mk
    kuusi pap pit 2m 44.5 m3 a 25.30 yht 1125.85 mk
    mänty pap pit 2m 39.0 m3 a22.30 yht 869.70 mk

    pinotavara yht. 105.5 m3 2358.55 mk

    (hankintakaupassa pinotavaran ajo oli ulkoistettu. tukkipuun osalta ajo myyjällä, ajomatka lanssiin alle 1 km, tukkipuun osalta mittaustodistusta ei ollut)

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 32)