Moottorisahalla karsiessa kun jättää oksan tyngät, puu kuivaa hitaammin kuin moton kuorimat. Aika hifistelyä.. Kevät talven kuivatus kuoritulla puulla tuulisella ja aurinkoisella paikalla ja keskimääräinen painokerroin antaa noin arvon, mittaus on tietysti tarkka, mutta tavaran todellinen kuutiopaino voi olla vaikka 700 kg ja painokerroin ostomiehen valistunut arvaus taulukkoja apuna käyttäen 0,8.

Autokuski voi vaikuttaa vaakamittauksiin, koska hän päättää milloin vaakamittaus luetaan, jos näpäyttää lukeman nostovaiheessa lukema on isompi jos ottaa painon vasta kun on laskemassa taakkaa. Puiden mittauksessa sallitaan heittoa plus miinus 4%. Kiinteiden vaakojen tarkkuus on huomattavasti alle tuon eli jos teollisuudessa täytetään esim. suursäkjejå, niissä on heittoja keskimäärin  0,2%. Turha kuvitella, että jos ostaa 1000kg suursäkin jotain bulkkia siinä olisi juuri se määrä. Saattaa olla yli tai alle mutta ei koskaan juuri 1000kg.

Kyllä pinot kuivuu tällaisena keväänä huomattavasti nopeammin, mitä taulukkoarvot, jos pino on aurinkoisella etelärinteellä ja on hellepäiviä kuten nyt jollaisia ei aiemmin koskaan ole ollut tähän aikaan.

Motomittakaan ei ole aina niin tarkka kuin voisi kuvitella.  N. 10 % oli erään koivupinon mitauksissa eroa motomitan ja tehdasmitan kanssa.  Tehdasmitassa karsui sen verran.

Kerran mitattiin yhtiön miehen kanssa ~ 100 kiinnon pinoa pinomitalla, kun ei kelvannut heille toisen firman koneen motomitalla tehtynä.   Se pino karsui n. 6 kiintoa suht. tarkalla keppimitalla.

Nyt jos on kevätkuivalla pino kuivunut jo muutaman kuukauden, niin ei satu ihan oikein vaakamitallakaan mitattaessa, jos käytetään kk:n taulukkokerrointa vasta hakatulle puulle.

No, ”suht tarkka” keppimitta on sen puolenkymmenen kertoimensa jälkeen todellinen noin- mitta. Kuidun ”tehdasmitta” on sama arvonta pankkojen välissä mitattuna.

Jos hirvikivääri ei ole kunnossa, tai siinä on vaikka 5tuhannen kiikari jota ei osata säätää, elukkaan ei saa reikää! Motomitassa on sama säätämisen ehto josta on oltava tuloste.

http://puuhuolto.fi/mittaus-ja-laatu/wp-content/uploads/sites/9/2018/05/Luonnonvarakeskuksen_maarays_puutavaran_mittaukseen_liittyvista_muuntoluvuista_FI_22122017_liite_4.pdf

Olipas niitä taulukoita, jopa tukille voidaan käyttää kuormainvaakamittaa. Äkkiseltään katsoin Mänty kuitu Pohjanmaa, kuutio painaa tammikuulla 951 kg ja heinäkuulla 723 kg.

Hyvin joustava pitää nykyjään myyjän olla minkä mitan joutuu hyväksyyn. Monesti hankinta kauppakirjaan pistetään mitaksi ”yhdistelmämitta”, pöllit sitte mitataan sen mukaan kuka ne sattuu hakeen ja mille tehtaalle, joko kuormainvaaka mitta tai tehdasmitta.

Aikasemmin Toraenson tehtaalla Kemisä tehasmitta oli laaserilla,  pöllit mitatiin laaserilla hiljaa kulkevan junan vaunihin ja usein oli nippuja  joita ei laaseri kyennyt mittaamaan ja joku kävi sitte vaikka yöllä räntäsateessa kepillä mittaamass ne niput ja ostajan oli siihen luetettava ja tyytyminen. Mittaustodistuksessa vaan näki sen montako nippua oli mitattu kepillä ja montako laaserilla. Kuinka hyvin sattu pysyyn omat ja naapurin puut joka vaiheessa erillään kun puut ensin kärrättiin autolla asemalle ja sen jälkeen junalla tehtaan laaseriin.

Niin ja tuo heinäkuun 723 kg oli siitä puolikuivasta taulukosta jota käytetää jos pöllit on varastoitu kesällä yli 6vk. Miten se 6 vk varastointi aika sitte lie määritellään.