Keskustelut Metsänomistus Kuntan nosto ja vaikutus metsään. Kokemuksia?

Esillä 8 vastausta, 11 - 18 (kaikkiaan 18)
  • Kuntan nosto ja vaikutus metsään. Kokemuksia?

    Merkitty: 

    Tällainen harrastelijametsänomistaja kyselee seuraavaa. En löytänyt tästä vanhaa keskusteluaihetta.

    Minkälaisia kokemuksia teillä on kuntan nostosta? Ennen kaikkea kiinnostaa, onko vaikuttanut metsään muuten negatiivisesti kuin ruma maapinnan ulkonäkö. Onko kasvu mitenkään hidastunut tai puut miten kärsineet? Erityisesti kiinnostaa, millaisia ohjeita olette saaneet sille, koska palsta tulisi hakata noston jälkeen?

    Meillä siis tilanne, että kunttaa nostettiin noin 20-30 ha alueelta, jolle oli tarkoitus tehdä päätehakkuu noin 2030. Ollaan tällaisia harrastelijametsänomistajia, ja pääasiassa luotetaan mhyn asiantuntijoihin, metsäsuunnitelman aikatauluun jne. Ja nyt mietitään, että olikohan kuntan nosto liian aikainen tuolle palstalle, koska voi olla ettei päätehakkuuta kannata tehdä vielä n 5 v päästä. Mikään kiire ei ole siis päätehakkuuta tehdä, ellei sitten tullut hätiköityä tuon kuntan noston suhteen.

    Kuntan nostanut firma vakuutteli, ettei vaikuta puun kasvuun millään lailla toki. Mutta heillähän on oma intressi vakuutella näin. Mhyn asiantuntija ei oikein osaa ottaa kantaa aiheeseen, koska se on niin ”uusi” heille.

    Antaisin ehkä mieluummin puuston vielä lihoa sen reilu 10v. Mutta voidaanko jäädä odottelemaan, kun maa on osittain revitty auki? En nyt muista tarkalleen, mitä sieltä otettiin, mutta muistaakseni puhuttiin että max 10% ja sekään ei toteutunut, koska oli osittain kivikkoista. Papereita minulla ei nyt ole tässä. Yksi vaihtoehto olisi varmaan lannoitus nyt. Mitä mieltä olette lannoituksesta tässä tilanteessa? Toki tietämättä palstan erityispiirteitä. Kuivahko kangas/mäntymetsä kyseessä.

    Kiitos vastauksistanne. Tosiaan jälkeenpäin ajateltuna olisi ehkä voinut odotella kuntan noston suhteen pari vuotta, mutta kun saatiin ihan ok tarjous, niin ei osattu kieltäytyä.

  • mehtäukko

    Mh nyt ei enää ole kummoinen positiivinen esimerkki monessakaan asiassa.

    Kun kuntta korjuussa ja muokkauksessa rikkoutuu, sehän on vain hyvä asia. Se jää alalleen humustumaan ravinteeksi, jotka siirtyvät myös sivusuunassa.

    Kai asioissa on säilytettävä jokin logiikka tapahtumien kesken…?

    Nostokoukku

    Noinhan minäkin noista ravinteista tuossa pohdiskelin. Kuntassa vain taitaa olla hyvin vähän ravinteita ja hitaasti lahotessaan vapautuvia. Vanhoista hiekkakuopista on viety kuntan lisäksi muutama metri tavaraa myös kuntan alta. Männyntaimikko vain on vallannut nuokin kuntanpoistoalueet. Olin hirvipassissa vanhan hiekkakuopan reunalla. Emä ja vasa ylittivät kuopan. Jäi ampumatta. Parametrisen ylitiheän taimikon seasta näkyi vain vilauksia. Lumijäljistä näin,  että emä ja vasa siitä menivät.

    Toisten mielipiteisiin puuttumisessakin täytyy säilyttää jokin logiikka……Voi olla joskus, että oma mielipide ei ole ehdoton totuus. Keskustelua eri kanteiltä tarvitaan.

    mehtäukko

    Kyllä tarvitaan, ja kun aloittaja kysyy ”vaikutus metsään”, se oli mehtäukon anti.

    isaskar keturi

    En tiedä MH esimerkin hyvyydestä, mutta jos aloittaja kysyi KOKEMUKSIA eikä arvailuja, niin ainakin MH:ssa on kokemusta. Se miten sitä on sitten käytetty on toinen asia.

    Lienee selvää, että kuntan noston yhteydessä poistuu merkittävä osa eloperäisestä aineksesta ja sen myötä siitä riippuvaisista eliöstä, kuten mm. sienistä, joilla todistetusti merkitystä metsän kasvulle. Vaikutuksen suuruuteen sitten vaikuttaa metsätyyppi ja humuskerroksen paksuus ja muut ominaisuudet. Tämä viimeinen kappale oli loogista päättelyä – kokemuksia, joita voisin jakaa, itsellä ei ole.

    Anna

    Isaskar keturi: juuri näin. Kysyin kokemuksia, enkä arvailuja. Toki arvailutkin voivat olla kallisarvoista tietoa, mutta nimen omaan kaipasin kokemuksia heiltä, joilta on kunttaa nostettu. En niinkään vääntöä puolesta tai vastaan.

    Kuntta on kuitenkin nyt nostettu ja siitä rahat tilille saatu. Summa oli pyöreästi 30000e ennen veroja ja nostettava alue kai lopuksi luokkaa 15 ha, josta nostettiin vajaa 10% pinta-alasta. Päätehakkuun voi tehdä vaikka heti, mutta sitä voisi myös viivytellä muutamalla vuodella, mikäli ”uskaltaa”.

    Voisin sinänsä olla yhdeydessä tuonne Pello-Kittilä akselille – kiitos vain vinkistä. Ja kiitos vastanneille. Toki kaipaan vielä vinkkejä, jos joltain löytyy kokemusta.

    Metsuri motokuski

    Uskon että tuolla summalla ja nostoalueen koolla mitattuna hyvä hanke. Olisin varmaan itsekin kaupan kuntasta tehnyt.

    isaskar keturi

    Jos täällä nyt uskaltaa jonkun nimen nostaa tuolta Metsähallituksesta, niin Kari Koivumaa voisi olla hyvä henkilö aloittaa kyselyt. Yhteystiedot löytynevät Metsähallituksen sivuilta.

    mehtäukko

    Ja vai niin. Nyt muistavat muutkin kirjoittelijat, etteivät tule lipsumaan siitä mitä kysytään,- kirjaimellisesti.

    ”…Ennen kaikkea kiinnostaa, onko vaikuttanut metsään muuten negatiivisesti kuin ruma maapinnan ulkonäkö. Onko kasvu mitenkään hidastunut tai puut miten kärsineet?..” kysyttiin. Eikö esitetyt johtopäätökset esitetyistä muista ravinnetasapainon horjuttajista kelpaa muuksi kuin arvuuttamiseksi? Kokorunkokorjuussakin esitetään apulantakauppaa…

    ”En niinkään vääntöä puolesta tai vastaan.” on vaadittava selkeästi, vaikka arvuutteluja riittää kysyjällä omasta takaa.

Esillä 8 vastausta, 11 - 18 (kaikkiaan 18)