Ja kiihtyvällä vauhdilla vähenee edelleen maatalouden harjoittajat joten ei varmasti liene epäselvää kellekkään ettei niistä vähistä kalustoista enää liikoja ammattia laajenneta. Varsinkin kun taksoihin ei olisi odotettavissa mitään ”kultaista maaseutulisää”. Jos nyt horjutaan siellä konkurssin partaalla niin metsässä traktoreita tuhotessa loppu olisi varmaa.

”Tämä ei ole satua:
Metsistäni on korjattu vuosien mittaan tuhansia motteja puuta metsäyhtiöistä riippumattoman korjuupalvelun toimesta, ja niin tapahtuu myös parhaillaan.
Korjuuta on tehty hyvinkin erityyppisillä kalustoilla, myös maataloustraktoreilla, mutta oikeat metsäkoneet ovat vain jääneet jäljelle. – Miksiköhän?
Lähetetty: 1 h, 39 min sitten
Lähettäjä: Puun takaa ”
Meillä on ollut erinomainen korjuupalvelu – tai puukaupan avustamistoimi – Metsänhoitoyhdistyksellä.
Yhdistys hoiti puiden myynnin ja möi samasta leimikosta jopa kahdeksalle eri ostajalle. erikoispuussa pienetkin erät menivät hienosti, kun ne oli yhdistetty muihin kauppoihin, eli oli tavallaan yhteismyynti. Paikalliset sopimusurakoitsijat tekivät korjuutyön ja palvelumuodossa metsänomistaja sai paremman hinnan kuin itse myymällä ja yhdistyksellekin tuli korvaus kaupan avustamisesta.
Nyt Yhdistyksessä on tapahtunut fuusioita ja henkilöstöä on jäänyt eläkkeelle, enkä enää ole aktiivi, joten en tiedä tilannetta nykyisin.

Täsmälleen niin Puun takaa. Voiton tavoittelu on yhtiön päämäärä osakeyhtiölainkin mukaan.

Metsätalous on kuitenkin vähän muutakin kuin puunkorjuuta. Se on vuosikymmeniä kestävää erityisen pitkäjänteistä toimintaa, mikä tekee siitä varsin haasteellista.

Kuten edellä yritin kertoa, valta ja vastuu ovat erottamattomia. On aika kiusallista, jos valta on ostajalla ja vastuu seurauksista metsänomistajalla. Ei kuulosta toimivalta markkinataloudelta. Toimivista markkinoista kaiketi viime kädessä on kysymys.

Ainakin oma kymmenien metsätilojen kokemus osoittaa, että tulos on syntynyt kaupankäynnistä, vähemmän metsänhoidosta. Se tie on kovin pitkä ja kivinen.

Olen Timpan kanssa samaa mieltä.
Kaipaisin edelleenkin Reima Rannalta hieman yksilöidynpää selvitystä siitä, mitä asioita metsätaloudessa pitäisi muuttaa.
Puunkorjuusta voimme varmaankin olla samaa mieltä siitä, että sen kustannukset ovat jokseenkin samat, tehdään se kenen toimesta ja kenen koneilla hyvänsä.
Metsäyhtiöt pyrkivät minimoimaan kulunsa, ja he ovatkin ulkoistaneet puunhankintansa lähes kokonaan koneurakoitsijoille ja muille yrittäjille.
Muistan hyvin, kuinka vielä 80-luvulla paikkakuntani suurimman puunostajan palkkalistoilla oli yli 50 henkilöä, nyt heitä on 2-3, ja korjattavat puumäärät ovat jopa suurenpia kuin silloin.
Jos ajateltaisiin, että puuntuotanto ja puunkorjuu olisivat aivan täysin metsänomistajien ja heidän toimijoidensa käsissä, vaikuttaisiko se mitenkään teollisuuden maksuhaluun tai kykyyn maksaa puista?
Metsäteollisuus toimii globaaleilla markkinoilla, jossa hinnat määräytyvät markkinoiden mukaan. Tuotanto ohjautuu sinne, missä se antaa osakkeenomistajille parhaan tuoton.
Oletan, että olemme tässäkin asiassa Reima Rannan kanssa samaa mieltä, vai mitä?

”valta on ostajalla ja vastuu seurauksista metsänomistajalla” ei täysin pidä paikkaansa. Ostajalla on velvoite hoitaa hakkuu huolellisesti ja hakkuusopimuksessa sovitusti.