Keskustelut Metsänomistus Kuntalaisaloite kunnallisen metsätyöryhmän perustamiseksi

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 219)
  • Kuntalaisaloite kunnallisen metsätyöryhmän perustamiseksi

    Kuntalaisaloite

    Asia: kunnallisen metsätyöryhmän perustaminen

    Kuusamon historia jo yli 100 vuoden ajalta osoittaa aukottomasti sen, että aina savotoiden ollessa käynnissä omalla paikkakunnalla, ovat talouselämä, työllisyys ja yleinen hyvinvointi eläneet kukoistuskauttaan siten, että myös kunnan voimavaroihin on saatu verotulolisäystä ja köyhäinhoitokulut ovat laskeneet.
    Lisäksi Kuusamon metsät ovat aivoa laajamittainen tuotantokoneisto, mikä meillä on koko ajan ollut olemassa. Metsän tuottoa on kuitenkin pystytty korjaamaan talteen vajaatehoisesti sen tuottoon nähden.
    Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan ja maakunnallisen metsäneuvoston luonnostelun pohjalta aloitettu Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelman vuosille 2016 – 2020 valmistelu, on saatettu hiljattain tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan liitolle. Uusi metsäohjelma lähtee maakunnan puuvarojen hakkuumäärän nostamisesta suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden tasolle eli kaikki puutavaralajit huomioon ottaen puunkorjuun lähes kaksinkertaistamisesta nykytasosta.
    On sanomattakin selvää, että tämä vaatii asiaan paneutumista myös kuntatasolla ja sel-laisten tukitoimien käyttöönottamista, että tässä kunnianhimoisessa, mutta välttämättö-mässä tavoitteessa on mahdollista myös onnistua.
    Metsien käyttöä on syytä tehostaa siksikin, että maanomistusta karkaa koko ajan perinnönjakojen ja kiinteistökauppojen johdosta ulkokuusamolaiseen omistukseen. Pelkästään Kuusamon aluetalouden kannalta tarkasteltuna sellainen metsänhoito, missä puunmyyjä asuu metsän sijaintikunnassa, käyttää metsätulonsa omalla paikkakunnalla tai sijoittaa ne omalle paikkakunnalle käyttäen metsänhoito- ja viljelyketjuissa oman paikkakunnan työvoimaa ja sen metsäalan yritysten palveluja, on kuntataloudellekin tuottoisin.

  • jees h-valta

    Ja kiihtyvällä vauhdilla vähenee edelleen maatalouden harjoittajat joten ei varmasti liene epäselvää kellekkään ettei niistä vähistä kalustoista enää liikoja ammattia laajenneta. Varsinkin kun taksoihin ei olisi odotettavissa mitään ”kultaista maaseutulisää”. Jos nyt horjutaan siellä konkurssin partaalla niin metsässä traktoreita tuhotessa loppu olisi varmaa.

    Reima Ranta

    Pystykauppajärjestelmä on tuonut rajun muutoksen Suomen metsätalouteen – enemmän kuin mikään muu sinä aikana.

    Se on muuttanut metsänhoidon, puunkorjuun (myös kaluston), metsänomistuksen ja jopa ulkoistanut päätösvallan metsissä.

    Pidän käsittämättömänä metsänomistusta, jossa kaikki on ulkoistettu, päätösvallasta lähtien. Se ei voi olla tervettä kehitystä. Valta ja vastuu ovat erottamattomia.

    Jos tukkipuusta maksetaan pysty ja hankintakaupalla sama hinta, niin kai jokainen käsittää, että jotakin on vinoutunut. Sellaista korjuumenetelmää ei metsänomistajalla voi olla, jolla se korjaa ja kuljettaa kustannuksitta puut tienvarteen.

    Jätkä pätkät

    ”Tämä ei ole satua:
    Metsistäni on korjattu vuosien mittaan tuhansia motteja puuta metsäyhtiöistä riippumattoman korjuupalvelun toimesta, ja niin tapahtuu myös parhaillaan.
    Korjuuta on tehty hyvinkin erityyppisillä kalustoilla, myös maataloustraktoreilla, mutta oikeat metsäkoneet ovat vain jääneet jäljelle. – Miksiköhän?
    Lähetetty: 1 h, 39 min sitten
    Lähettäjä: Puun takaa ”
    Meillä on ollut erinomainen korjuupalvelu – tai puukaupan avustamistoimi – Metsänhoitoyhdistyksellä.
    Yhdistys hoiti puiden myynnin ja möi samasta leimikosta jopa kahdeksalle eri ostajalle. erikoispuussa pienetkin erät menivät hienosti, kun ne oli yhdistetty muihin kauppoihin, eli oli tavallaan yhteismyynti. Paikalliset sopimusurakoitsijat tekivät korjuutyön ja palvelumuodossa metsänomistaja sai paremman hinnan kuin itse myymällä ja yhdistyksellekin tuli korvaus kaupan avustamisesta.
    Nyt Yhdistyksessä on tapahtunut fuusioita ja henkilöstöä on jäänyt eläkkeelle, enkä enää ole aktiivi, joten en tiedä tilannetta nykyisin.

    Visakallo

    Onko Reima Ranta sitä mieltä, että me metsänomistajat saisimme puistamme enemmän rahaa käteemme, jos meillä ei olisi nykyistä pystykauppajärjestelmää?
    Kaipaisin asiasta lisäselvennystä.
    Minä kun uskon, ettei metsäyhtiöt maksa yhtään ylimääräistä metsäkoneurakoitsijoille ja omille puunhankintaihmisilleen, vaan ainoastaan sen mikä on pakko.
    Millä tavalla puunkorjuun kustannukset alenevat, jos sen suorittaa metsäyhtiöistä riippumattomat toimijat?
    Yleisluontoista pyörittelyä olemme jo saaneet aiheesta kuulla, nyt on faktojen vuoro.

    Reima Ranta

    Täsmälleen niin Puun takaa. Voiton tavoittelu on yhtiön päämäärä osakeyhtiölainkin mukaan.

    Metsätalous on kuitenkin vähän muutakin kuin puunkorjuuta. Se on vuosikymmeniä kestävää erityisen pitkäjänteistä toimintaa, mikä tekee siitä varsin haasteellista.

    Kuten edellä yritin kertoa, valta ja vastuu ovat erottamattomia. On aika kiusallista, jos valta on ostajalla ja vastuu seurauksista metsänomistajalla. Ei kuulosta toimivalta markkinataloudelta. Toimivista markkinoista kaiketi viime kädessä on kysymys.

    Ainakin oma kymmenien metsätilojen kokemus osoittaa, että tulos on syntynyt kaupankäynnistä, vähemmän metsänhoidosta. Se tie on kovin pitkä ja kivinen.

    Timppa

    RR tuossa edellä väitti, että valta metsänkäsittelyssä on ostajalla. Kyllä ainakin meillä myyjä päättää koska myydään, mistä myydään ja millä tavalla hakataan. Voi tietysti hyväksyä ostajan tarjouksen tai olla hyväksymättä. Mutta sellaista on markkinatalous. Ainoa mistä ostaja päättää on, kun motokuski harvennustyömaalla valitsee kaadettavat puut. Jos halua olisi, niin voisit RR ostaa muutaman rullan kuitunauhaa ja merkitä harvennuskohteiden kaadettavat puut. Silloin voisit ihan itse päättää harvennuksestakin.

    Tietysti myös vastuu on myyjäällä. Siis huolehtia siitä, että kaadetun metsän tilalle kasvaa vähintään yhtä hyvä.

    Tietysti ostajallakin on valtaa. Esimerkiksi voi valita, ettei halua ostaa jonkun hankalan myyjän puita.

    Visakallo

    Olen Timpan kanssa samaa mieltä.
    Kaipaisin edelleenkin Reima Rannalta hieman yksilöidynpää selvitystä siitä, mitä asioita metsätaloudessa pitäisi muuttaa.
    Puunkorjuusta voimme varmaankin olla samaa mieltä siitä, että sen kustannukset ovat jokseenkin samat, tehdään se kenen toimesta ja kenen koneilla hyvänsä.
    Metsäyhtiöt pyrkivät minimoimaan kulunsa, ja he ovatkin ulkoistaneet puunhankintansa lähes kokonaan koneurakoitsijoille ja muille yrittäjille.
    Muistan hyvin, kuinka vielä 80-luvulla paikkakuntani suurimman puunostajan palkkalistoilla oli yli 50 henkilöä, nyt heitä on 2-3, ja korjattavat puumäärät ovat jopa suurenpia kuin silloin.
    Jos ajateltaisiin, että puuntuotanto ja puunkorjuu olisivat aivan täysin metsänomistajien ja heidän toimijoidensa käsissä, vaikuttaisiko se mitenkään teollisuuden maksuhaluun tai kykyyn maksaa puista?
    Metsäteollisuus toimii globaaleilla markkinoilla, jossa hinnat määräytyvät markkinoiden mukaan. Tuotanto ohjautuu sinne, missä se antaa osakkeenomistajille parhaan tuoton.
    Oletan, että olemme tässäkin asiassa Reima Rannan kanssa samaa mieltä, vai mitä?

    Metsuri motokuski

    Mistä ihmeestä niitä traktoreita nyt sitten riittää. Ainakin meidän kylällä karjatilalliset käyttävät traktoriaan päivittäin tilanhoidossa ja viljatiloja ei ole kuin muutama joista ne traktorit paremminkin joutaisi.

    Toisekseen ei sillä ”peltotraktorilla” nyt ihan metsään noin vain mennä. Se pitää ainakin rengastaa uudestaan ja hankkia siihen metsäajoon kuuluva suojavarustus. Taitaa investointi olla 10 tonnin luokkaa. Sitten pitää hankkia ne kuormaimet ja kärryt.

    Meidän kylän vapailla traktoreilla ei kovinkaan suurta leimikkoa ajeta talvessa. Jäisi suurinosa metsäkaupoista toteuttamatta LV:n ohjeilla.

    A.Jalkanen

    ”valta on ostajalla ja vastuu seurauksista metsänomistajalla” ei täysin pidä paikkaansa. Ostajalla on velvoite hoitaa hakkuu huolellisesti ja hakkuusopimuksessa sovitusti.

    Jovain

    Muutosvastarinnastakin se voisi olla ja vanhan puolustamisesta, miksei ideologiastakin, hyvänä esimerkkinä yhteiskuntasopimus?Metsäpuolella ollaan vielä kaukana siitä.
    En usko, että se tietämättömyydestä voisi olla. Saavutetuista etuuksista se metsäpuolellakin on ja niiden puolustamisesta.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 219)