Keskustelut Metsänomistus Kuntalaisaloite kunnallisen metsätyöryhmän perustamiseksi

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 219)
  • Kuntalaisaloite kunnallisen metsätyöryhmän perustamiseksi

    Kuntalaisaloite

    Asia: kunnallisen metsätyöryhmän perustaminen

    Kuusamon historia jo yli 100 vuoden ajalta osoittaa aukottomasti sen, että aina savotoiden ollessa käynnissä omalla paikkakunnalla, ovat talouselämä, työllisyys ja yleinen hyvinvointi eläneet kukoistuskauttaan siten, että myös kunnan voimavaroihin on saatu verotulolisäystä ja köyhäinhoitokulut ovat laskeneet.
    Lisäksi Kuusamon metsät ovat aivoa laajamittainen tuotantokoneisto, mikä meillä on koko ajan ollut olemassa. Metsän tuottoa on kuitenkin pystytty korjaamaan talteen vajaatehoisesti sen tuottoon nähden.
    Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan ja maakunnallisen metsäneuvoston luonnostelun pohjalta aloitettu Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelman vuosille 2016 – 2020 valmistelu, on saatettu hiljattain tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan liitolle. Uusi metsäohjelma lähtee maakunnan puuvarojen hakkuumäärän nostamisesta suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden tasolle eli kaikki puutavaralajit huomioon ottaen puunkorjuun lähes kaksinkertaistamisesta nykytasosta.
    On sanomattakin selvää, että tämä vaatii asiaan paneutumista myös kuntatasolla ja sel-laisten tukitoimien käyttöönottamista, että tässä kunnianhimoisessa, mutta välttämättö-mässä tavoitteessa on mahdollista myös onnistua.
    Metsien käyttöä on syytä tehostaa siksikin, että maanomistusta karkaa koko ajan perinnönjakojen ja kiinteistökauppojen johdosta ulkokuusamolaiseen omistukseen. Pelkästään Kuusamon aluetalouden kannalta tarkasteltuna sellainen metsänhoito, missä puunmyyjä asuu metsän sijaintikunnassa, käyttää metsätulonsa omalla paikkakunnalla tai sijoittaa ne omalle paikkakunnalle käyttäen metsänhoito- ja viljelyketjuissa oman paikkakunnan työvoimaa ja sen metsäalan yritysten palveluja, on kuntataloudellekin tuottoisin.

  • Jovain

    Jees! Nykyinen Mhy:n rooli on juuri niin kuin kerrot, niin olen sen itsekin ymmärtänyt ja historia rajoituksista on Mhy laista ja tällä hetkellä yhdistyslaista. Kaupallinen toiminta on kuitenkin mahdollista osuuskunta tai yhtiö muodossa. Ilmeisesti sitä mahdollisuutta Mhy ei ole kuitenkaan käyttänyt.
    Kysyt mikäköhän olisi se poikkeama nykyisestä toiminnasta? Hyvä kysymys, yritän siihen omalta osaltani vastata. Vastaukset ovat samoja mitä aiemmin on esitetty.
    Niin kuin Lauri Vaara on todennut pystykaupasta metsänomistajat ulkopuolelle sulkevasta toiminnasta. Olen kokenut samoin. Teollisuuden lanseeraama pystykaupanjärjestelmä pitää sisällään metsänomistajat/mhy ulos sulkevia elementtejä kuten: Järjestelmään sisältyy teollisuuden ja konemiesten välinen kytkykauppa, joka sulkee metsänomistajat puukaupan ja korjuun ulkopuolelle. Siitä syystä myöskään kilpailua ei ole. Puusta maksetaan vähemmän ja korjuun kustannukset piilotetaan. Ne maksatetaan kuitenkin metsänomistajalla ja korjuun kustannusten vähennysoikeuden teollisuus pidättää itsellään. Myös mittauksen sekä puiden vastaanoton teollisuus pidättää itsellään. Sillä tarkoitetaan myös sitä, että toisen mittausosapuolen motot pidetään toiminnan ulkopuolella. Jo näillä esimerkeillä järjestelmä itsessään pitää metsänomistajat ulkopuolella.
    Myös hankintapuusta maksetaan vähemmän ja puiden mittauksessa ja vastaanotossa noudatetaan eri sääntöjä. Näin
    teollisuuden lanseeraama ja Lauri Vaaran lakkautettavaksi esittämä pystykauppa pitää sisällään kaksi erillistä puukaupan ja korjuun järjestelmää, toinen teollisuudelle pystykauppa ja toinen metsänomistajille hankintakauppa.
    Vähänkään valveutuneen metsänomistajan pitäisi ymmärtää, ettei tällainen porsastelu pitäisi olla mahdollista enää tänä päivänä.

    Siirtyminen tilitysmallista laskutusmalliin avaisi jo tietä uuteen…

    Jovain

    Ps. Tarkoitan toisen mittausosapuolen, siis metsänomistajan motot pidetään toiminnan ulkopuolella.

    Timppa

    Jovain taas kerran väittää, että teollisuus pitää metsänomistajien motot mittausjärjestelmän ulkopuolella.

    Itse aikoinani rakennusliikkeessä työskennelleenä tiedän, että vastaanotetun tavaran tarkastus on kaikessa liiketoiminnassa eräs avainasia. Yhtä lailla siis myös puuta ostavan firman pitää huolehtia siitä, että saa sen määrän tavaraa, mistä myyjä laskuttaa. Kyllä minä tehtaan edustajana varmastikin lähtisin siitä, että mittaus tehdään tehtaan portilla. (aivan kuten rakennusliike puolestaan tarkistaa lautakuorman työmaalla) Tietysti voi sopia ja varmaankin joskus sovitaankin muistakin mittaustavoista, mutta se on sitteni kunkin sopijapuolen välinen asia.

    Jovain

    Ei se Timppakaan luota metsänomistajan moton mittaustulokseen, Timppa mittaa tehtaan portilla. Ei tässä ole mitään uutta.

    Ammatti Raivooja

    Kerrotko jovain vielä miten hakkaava moto yhdistetään maatalouteen? Moto on aika kallis ja sen pitäisi pyöriä ympäri vuoden, että se kannattaa. Eikö jovainkin ole samaa mieltä, että oikealla hakkuukoneella ja maataloustraktorilla ei ole juuri yhtäläisyyksiä?

    Jätkä pätkät

    Mittaustulokset portilla ovat olleet alusta lähtien pienempiä kuin se määrä, mikä metsästä on otettu ja kuormattu autoihin.
    Poikkeuksen tekivät ne kuormat, joita tuttu autoilija ajoi silloin, kun hakataan lyhyttä kuitua.
    Etusermiä vastaan pinotaan pientä kuitua sisältävät kouralliset, mutta näppärä nosturinkäyttäjä livauttaa karikoita vasten järeimmät pölkyt. perimmäiseen nippuun pinotaan lähinnä vain isoa kuitua.
    Hieman ennen tehdasta ”kohennetaan” kuorma, eli reunoille pyöräytetään pöllit, jotka ovat ainakin yhtä korkealla kuin kuorma muutenkin.
    Tehdasmittaus antoi jopa pikkuisen isomman tuloksen, kuin mikä oli pystymittauksella saatu.
    Toisilla kuljettajilla tulos oli aina toisin päin.

    Timppa

    Jätkät pätkät tuossa edellä vastasi Jovainille mittauksesta. Siis sama puu saattaa muuttua määrältään suuntaan tai toiseen kuljetuksessa tehtaalle, jos käytetään mitattaessa tehtaalla kuorman tilavuusmittaa. Aivan samoin voi puun määrä muuttua metsässäkin, jos motoa vähän ”kalibroidaan”.

    Melkein päivittäin saadaan lukea jostain luottamusaseman väärinkäytöstä. Valtaosahan meistä on täysin rehellisiä, mutta sitten mahtuu poikkeuksia epäilemättä myös metsänomistajaporukkaan. Kertoihan näillä palstoilla joku hankintakuidun myyjästä, joka teki pinon ison kiven päälle ja naamioi sen kuitupuun pätkillä. Epäilemättä jokaisella ostajafirmalla on kokemuksia filunkia yrittäneistä puun myyjistä. Siksi luulisin, että se omissa käsissä oleva kontrolli on ostajien mielestä yleensä välttämätön.

    Aina, kun tavaraa myydään yksikköhinnoin, niin löytyy myös yrityksiä saada niitä yksiköitä lisää. Rakennusliikkeessä harmina oli ”mittapullot”. Siis esimerkiksi peltisepänliike teki mestarin kanssa mittauksen kuinka paljon mitäkin listaa ja peltiä oli asentanut. Tilaisuuden päätteeksi mestari saattoi saada pullon kirkasta. Epäilemättä rakennusliike maksoi sen monikertaisesti. Tapahtuuko tälläista enää tai hakkuissa en tiedä.

    Jovain

    Tarinaa aidanseipäistä riittää, se on tuo vastakkainasettelu ja etuuksien puolustaminen ensisijaista metsäasioissakin.

    Salonpoika

    Entimuinoin mittauslaki piti hyväksyttävän mittausmenetelmän edellytyksenä sitä että mittaustulos on oltava tarvittaessa tarkastettavissa. Valitettavasti tästä hyvästä periaatteesta on luovuttu ja se antaa tilaa epäilyksille ja tehnyt virheiden (tahallisten tai tahattomien) oikaisemisesta arpapeliä.

    Jovain

    Timppa! Pitää sen mittauksen luottamuksen toimia myös toiseen suuntaan. On sen metsänomistajan myös päästävä kontrolliomaan omaa mittaustulostaan. Tällä hetkellä se ei ole mahdollista, sillä toinen mittausosapuoli, eli ostaja torjuu metsänomistajan mittaustuloksen. Teollisuus ei hyväksy metsänomistajan tarjoamaa moton mittaustulosta. Voihan niitä poikkeuksiakin olla, enemmän tämä kertoo siitä luottamuksesta metsäomistajia kohtaan.
    Mitä se sitten on ostajan savotoilla, voi olla epäluottamusta ja arpapeliä, joka päiväistäkin.
    Tiettävästi ei ole ensimmäistäkään oikeuden ennakkopäätöstä siitä, että olisi todettu hakkuukoneen mitanneen väärin. Metsänomistajat ovat kyllä yrittäneet saada oikeutta tässä asiassa, mutta valitettavasti heidän edunvalvontansa ei ole kyennyt osoittamaan sitä. Se taas kertoo jostakin ja ennen muuta tämän asian vaikeudesta.

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 219)