Keskustelut Metsänomistus Kuntalaisaloite kunnallisen metsätyöryhmän perustamiseksi

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 219)
  • Kuntalaisaloite kunnallisen metsätyöryhmän perustamiseksi

    Kuntalaisaloite

    Asia: kunnallisen metsätyöryhmän perustaminen

    Kuusamon historia jo yli 100 vuoden ajalta osoittaa aukottomasti sen, että aina savotoiden ollessa käynnissä omalla paikkakunnalla, ovat talouselämä, työllisyys ja yleinen hyvinvointi eläneet kukoistuskauttaan siten, että myös kunnan voimavaroihin on saatu verotulolisäystä ja köyhäinhoitokulut ovat laskeneet.
    Lisäksi Kuusamon metsät ovat aivoa laajamittainen tuotantokoneisto, mikä meillä on koko ajan ollut olemassa. Metsän tuottoa on kuitenkin pystytty korjaamaan talteen vajaatehoisesti sen tuottoon nähden.
    Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan ja maakunnallisen metsäneuvoston luonnostelun pohjalta aloitettu Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelman vuosille 2016 – 2020 valmistelu, on saatettu hiljattain tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan liitolle. Uusi metsäohjelma lähtee maakunnan puuvarojen hakkuumäärän nostamisesta suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden tasolle eli kaikki puutavaralajit huomioon ottaen puunkorjuun lähes kaksinkertaistamisesta nykytasosta.
    On sanomattakin selvää, että tämä vaatii asiaan paneutumista myös kuntatasolla ja sel-laisten tukitoimien käyttöönottamista, että tässä kunnianhimoisessa, mutta välttämättö-mässä tavoitteessa on mahdollista myös onnistua.
    Metsien käyttöä on syytä tehostaa siksikin, että maanomistusta karkaa koko ajan perinnönjakojen ja kiinteistökauppojen johdosta ulkokuusamolaiseen omistukseen. Pelkästään Kuusamon aluetalouden kannalta tarkasteltuna sellainen metsänhoito, missä puunmyyjä asuu metsän sijaintikunnassa, käyttää metsätulonsa omalla paikkakunnalla tai sijoittaa ne omalle paikkakunnalle käyttäen metsänhoito- ja viljelyketjuissa oman paikkakunnan työvoimaa ja sen metsäalan yritysten palveluja, on kuntataloudellekin tuottoisin.

  • Jovain

    Väittääkö harrastelija että metsänomistajat on pieni toimija?

    Timppa

    Jovainille tiedoksi. Puunostajilta on kielletty hintayhteistyö. Sama laki koskee myös puun myyjiä. Siksi on vain pieniä yksityisiä puunmyyjiä.

    Jovain

    Pieniä ne ovat Timppa ostomiesten puunostomäärät keskimäärin, mutta eivät ne ole niin pieniä, eikä metsätalous ole vielä mennyt niin anhittomaksi, ettei yhtä tai useampaa aatelista elätä.

    harrastelija

    $ Väittääkö harrastelija että metsänomistajat on pieni toimija?
    Lähetetty: 5 h, 56 min sitten
    Lähettäjä: Jovain $

    (Yksityinen sektori omistaa metsien pinta-alasta 52 prosenttia, valtio 35 prosenttia ja metsäteollisuus kahdeksan prosenttia. Loput viisi prosenttia jakautuu kuntien, seurakuntien, yhteismetsien ja muiden yhteisöjen kesken. Wikipedia )

    Yksinään kyllä, mutta sopivassa ryhmässä jo suurempi.
    Tuolla yllä jäi mainitsematta esim. yhteismetsistä, pari kertaa olen vieraillut Suomen suurimmassa yhteismetsässä eli Kuusamon yhteismetsässä.

    Siitä muutamia lukuja:
    * pinta-ala 91 000 ha
    * osakkaita (tiloja) 4 186 eli ka-pa = 21,7 ha
    * hakkuusuunnitelma 2016 157 000 m3 = km 21,5 m3/tila

    Vertailun vuoksi Kajaani Oy:llä oli aikoinaan Kainuussa 270 000 ha ja siihen tuli sitten melkoinen lisäys Kajaani Oy:n ja Kymikymenen yhtyessä ja muuttuessa UPM:ksi.

    Tuo Kuusamon yhteismetsän hakkuusuunnite 2016 vuodelle työllistää 2-3 ostomiest’ä. Olisi kyllä kiva olla siellä ostomiehenä – olisi vaan yksi asiakas 🙂

    Visakallo

    ”Käsittääkseni Metsänhoitoyhdistykset eivät ole vielä käynnistäneet uuden lain sallimaa toimintaansa, vaan ovat tyytyneet vielä välivaiheen toimintoihin.”
    Jovain

    Tiedoksi Jovain, että metsänhoitoyhdistykset tekevät kyllä koko ajan omaa puukauppaa.
    Olen saanut useampia ostotarjouksia eri metsänhoitoyhdistyksiltä ja yksi sellainen kauppa on parhaillaan menossakin.

    Jovain

    Yhdistyslaki sallii ansiotoiminnan, jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena. Osuuskunta tai yhtiömuodossa näitä rajoituksia ei ole. Mitä sitten kaupallisella toiminnalla tarkoitetaan, puukaupan voi hoitaa valtakirjallakin. Tapoja on monia, mutta onko se tarkoituksen mukaista, että Mhy toimii puiden ostajana. Voidaan pitää perusteltuna korkeintaan pien ostoissa, tilaustoiminnassa, tai, jos Mhy:llä on teollista tai muuta vastaavaa toimintaa.
    Voihan asian hoitaa niinkin, että ostajana ja puiden vastaanottajana toimii metsäosasto, niin kuin toimii tälläkin hetkellä ja korjuutyön tekee Mhy sopimusurakoitsijat. Lasku korjuutyöstä kuuluu metsänomistajalle. Samoin menetellään, jos korjuutyön tekee metsäosasto. Lasku metsänomistajalle.
    Näin menetellen puututaan pystykaupan korruptioon, ollaan purkamassa pystykaupanjärjestelmää ja siihen liittyvää metsäyhtiön ja konemiesten välistä kytkykauppaa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että puukaupan ja korjuutyön monopolia ollaan purkamassa.
    Ne metsänomistajat, jotka haluavat tehdä korjuutyön itse, heidän tulisi sopeutua yhteisesti noudatettavaan logistiikkaan, kouluttautua ja/tai tyytyä sitten muihin vastaanotto ja mittaustapoihin.
    Kysymys on kaiketi neuvottelu ja sopimusasiasta ja yhteiskunnassa muutenkin poikkeuksellisen vaikeasta vastakkainasettelu tilanteesta, joihin on syytä hakea ratkaisua.

    A.Jalkanen

    Voisiko joku valistaa, onko tällainen Jovain-nimimerkin kuvailema puukauppamahdollisuus jo käytössä? Elikkä mhy toimii puun välittäjänä, mutta kantohinta ja puunkorjuun hinta näkyvät tilityksissä erillään?

    Jovain

    A.Jalkanen ei puun välittäjänä, vaan korjuutyön tekijänä.

    A.Jalkanen

    Jos en halua mhy:tä puun välittäjäksi, miksi en sitten ostaisi korjuutyötä suoraan metsäkoneurakoitsijoilta, tulee halvemmaksi.

    Lauri Vaara

    Kannattaisiko viestien kirjoittajien vilkaista, mitä minä olen kirjoittanut markkinatalouden mukaisesti järjestetystä puukaupasta ja puunkorjuusta. Tässä linkki (http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/205153-visio-metsataloudesta-markkinataloutena).

    Lauri Vaara

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 219)