Keskustelut Metsänomistus Kuntalaisaloite kunnallisen metsätyöryhmän perustamiseksi

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 219)
  • Kuntalaisaloite kunnallisen metsätyöryhmän perustamiseksi

    Kuntalaisaloite

    Asia: kunnallisen metsätyöryhmän perustaminen

    Kuusamon historia jo yli 100 vuoden ajalta osoittaa aukottomasti sen, että aina savotoiden ollessa käynnissä omalla paikkakunnalla, ovat talouselämä, työllisyys ja yleinen hyvinvointi eläneet kukoistuskauttaan siten, että myös kunnan voimavaroihin on saatu verotulolisäystä ja köyhäinhoitokulut ovat laskeneet.
    Lisäksi Kuusamon metsät ovat aivoa laajamittainen tuotantokoneisto, mikä meillä on koko ajan ollut olemassa. Metsän tuottoa on kuitenkin pystytty korjaamaan talteen vajaatehoisesti sen tuottoon nähden.
    Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan ja maakunnallisen metsäneuvoston luonnostelun pohjalta aloitettu Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelman vuosille 2016 – 2020 valmistelu, on saatettu hiljattain tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan liitolle. Uusi metsäohjelma lähtee maakunnan puuvarojen hakkuumäärän nostamisesta suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden tasolle eli kaikki puutavaralajit huomioon ottaen puunkorjuun lähes kaksinkertaistamisesta nykytasosta.
    On sanomattakin selvää, että tämä vaatii asiaan paneutumista myös kuntatasolla ja sel-laisten tukitoimien käyttöönottamista, että tässä kunnianhimoisessa, mutta välttämättö-mässä tavoitteessa on mahdollista myös onnistua.
    Metsien käyttöä on syytä tehostaa siksikin, että maanomistusta karkaa koko ajan perinnönjakojen ja kiinteistökauppojen johdosta ulkokuusamolaiseen omistukseen. Pelkästään Kuusamon aluetalouden kannalta tarkasteltuna sellainen metsänhoito, missä puunmyyjä asuu metsän sijaintikunnassa, käyttää metsätulonsa omalla paikkakunnalla tai sijoittaa ne omalle paikkakunnalle käyttäen metsänhoito- ja viljelyketjuissa oman paikkakunnan työvoimaa ja sen metsäalan yritysten palveluja, on kuntataloudellekin tuottoisin.

  • pikkutukki

    Harrastelija ? Voisiko tulkita niin , että vaimosi on kehottanut rivien välissä hankkimaan lisää metsämaata ?

    A.Jalkanen

    Harrastelijalla on viisas vaimo.

    Lauri Vaara

    Väitöskirjani sivuilla 372-377 kuvaan omistajanvallan ottamista pois metsänomistajalta (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38458). Kuvaan, kuinka tämän päivän metsänomistus on rinnastettavissa keskiajan feodaaliseen maanomistukseen, jossa vain aateliset omistivat viljelemänsä maat. Sukutiloja viljelevät talonpojat katsottiin vain kuninkaan omistamien maiden vuokraviljelijöiksi. Tämän päivän metsässä kuninkaan paikalla on yhtiön metsäosasto.

    Lauri Vaara

    Timppa

    Minusta metsäosasto on kyllä mukavampi ”herra” kuin kuningas. Metsäosasto lähettää vuosittain tilille suuren summan rahaa. Kuninkaalle piti sen sijaan maksaa veroja, joita kuningas käytti omaksi hyödykseen tai käydäkseen kunniansa puolesta sotia, joihin piti vielä lähettää poikia tapettaviksi tai kuolemaan tauteihin.

    Ollaan joka tapauksessa edistytty.

    pikkutukki

    Totta on , että (velallinen) puunmyyjä saa olla kohtalaisen nöyrä ostomiehen suuntaan . Toki helpottaa jos leimikot asiallisia . Verkostoidu , verkostoidu , verkostoidu .

    Timppa

    Itseasiassa kun tarkemmin ajattelee, nykypäivän metsänomistaja on päässyt keskiajan kuninkaan asemaan. Meillä alamaisena on se metsäyhtiön puunhankintaosasto, joka tekee kaikki työt ja maksaa siitä vielä kunnon korvauksen. Ihan kuin ne keskiajan maanviljelijät, jotka saivat tehdä kaiken ja maksaa vielä verot. Niitä puunmyyntituloja voidaan sitten käyttää kaikkeen mukavaan kuten ne kuninkaatkin tekivät. Ainoa ero tosiaan on, ettei metsäosaston tyyppien tarvitse lähettää ketään metsänomistajan henkilökohtaiseen käyttöön.

    Jovain

    Kannattaa verkostoitua, kannattaa myös katsoa kenen kanssa verkostoituu. Ainakaan vastustajien (keskustelussa aidanseipäiden) kanssa ei kannata verkostoitua. Törmää hyvin pian kuningas ajatukseen kansanvallasta ja feodaaliseen vaatimukseen saavutetuista ja vielä saavuttamatta olevista eduista. Ja niitähän riittää talonpojan maksettavaksi. Maataloudessa mennään jo äärimmäisillä rajoilla, sinnitellään tukien varassa, kun varsinainen tuotto on syöty jo moneen kertaan ahneuksissaan. Niin se on metsätaloudessakin. Vaatimus saavutetuista eduista rasittaa, niitä riittää metsätaloudessakin, kuten tämäkin. Metsänomistajat maksavat esim. korjuun kustannusten vähennysoikeuden piilotukena teollisuudelle.

    Visakallo

    Tätä aihetta on täällä pyöritelty aika paljon periaatetasolla, joten kaipaisin insinööri-pääministerimmekin käyttämiä prossikaavioita havainnollistamaan tätä Jovain esittämää puukauppatapaa.
    Tekisitkö Jovain meille jonkinlaisen vertailuesimerkkilaskelman, josta ilmenisi pystykaupan ja tämän metsänomistaja-lähtöisen puukaupan rahavirtojen ero.
    Olen myynyt vuosikymmenet puuta pysty-, hankinta-, toimitussopimus-, ja käteiskaupalla, joten tiedän käytännössä niiden erot, mutta tämä Jovain esittämä puukauppatapa ei ole minulle täysin auennut.

    Jovain

    Lauri Vaara on esittänyt puukaupan ja korjuutyön eriyttämistä, eli puutavarayhtiön ja konemiesten kytkykaupan purkamista ja tarkoittaa myös nykymuotoisen pystykaupan ja metsäosastojen purkamista.
    Itse olen esittänyt puukauppatapojen harmonisoimista ja sitä, että metsänomistajat voitaisiin hyväksyä täysivaltaisina toimijoina puuhuollon piiriin. Ymmärtääkseni tämä sopii yksiin Lauri Vaaran esitysten kanssa ja palvelee Lauri Vaaran esittämää yhtä puukauppatapaa toimituskauppaa.
    Vanhassa Metsänhoitoyhdistyslaissa metsänomistajat itse sulkivat itsensä kaupallisen toiminnan ulkopuolelle ja antoivat vallan monopolille, eli metsäosastoille. Tässä uudessa yhdistyslaissa kaupallinen toiminta sitten sallittua, mutta sen täytyy toteutua osuuskunta tai yhtiömuodossa.
    Käsittääkseni Metsänhoitoyhdistykset eivät ole vielä käynnistäneet uuden lain sallimaa toimintaansa, vaan ovat tyytyneet vielä välivaiheen toimintoihin.

    harrastelija

    Kyllähän se on niin, että suuret metsäyhtiöt eivät voi heittäytyä monilukuisten pienten toimijoiden varaan. Puuta täytyy olla varmasti saatavana, nopeasti ja paljon. Esim. puuhiokkeeseen kuusikuidun on oltava tuoretta.

    UPM:llä on takuuna omia metsiä. SE saa nähtävästi Tornatorin kautta takuuvaran. MG sinnittelee omien jäsentensä metsävaroilla, jos alkaa puusta pula olla.

    Mhy oikein organisoituneena saattaa pystyä laajempaan puun tarjontaan valtakirjoillaan. Yksityinen, muutaman tuhannenkin metsähehtaarin omistaja on aika pieni puun tuottaja.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 219)